Muonio

Hankkeen tavoitteena on koota yhteen tietoja, joita voidaan hyödyntää matkailun kehittämisessä Muoniossa. Tiedot kerättiin suunnitteluvaiheesta, matkailun määrällisestä kehityksestä, sesonkivaihteluista ja  asiakkaiden kokemuksista ja palautteista

Muoniossa pyritään muiden kohteiden tavoin kehittämään ympärivuotisuutta ja tuottamaan matkailun vaikutuksia eri toimialoille ja alueille. Osa sesonkien laajentamista Muoniossa on ensilumen latu Oloksen matkailukeskuksessa. Ensilumenladun vaikutuksia alueella on mahdollista selvittää tapahtumien talousvaikutuksiin sovellettavilla menetelmillä. Niiden haittapuolena on kuitenkin työläiden kyselyjen järjestäminen. Erityisesti urheilijoiden tapauksessa koronapandemian aikana kyselyjen järjestäminen olisi jopa mahdotonta. Tästä syystä vaikutusten arviointia kokeiltiin Tilastokeskuksen suhdanneaineistoa hyödyntäen.

Sivun päivittämisestä vastaa EAKR- rahoitteinen (Vipuvoimaa EU:sta) Lapin matkailun tiedolla johtamisen osaamisen syventäminen, jota toteuttavat Lapin amk ja Lapin liitto.

 

 

Matkustuskiinnostus Muonioon

Muonioon on suuntauvissa haussa näkyy Covid-19 pandemian vaikutus. Kansainvälinen kiinnostus oli suurimmillaan vuoden 2019 jouluna ja on palautunut vähitellen. 

Matkailun kehitys ja sesonkivaihtelut Muoniossa

Muoniossa rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut 1,4 % vuodessa keskimäärin ajanjaksolla 1995-2021. Ilman Covid-19-pandemian vaikutusta perusura on 2,5 %. Matkailu on ollut Muoniossa pääosin kansainvälistä jo pitkään. KV-matkailun osuus on ollut yli n. 60% jo vuodesta 2004. Nopeinta kasvu on ollut vuosina 1996, 2001 ja 2012 (yli 12 %). Talvisesongin ulkomaisten rekisteröityjen yöpymisten kasvu on ollut nopeinta, yli 9 % keskikasvuna ennen Covid-19-pandemiaa. Eurooppa on tärkein kansainvälinen markkina-alue ja kasvua on tullut erityisesti talvikaudella.

Matkailualueilla ja -kohteiden vahvuus perustuu usein määrättyyn sesonkiin, esimerkiksi Lapissa joulu ja talvi laajemmin on erityisesti ulkomaalaisten matkailun osalta suosittu. Korkeasesonki on tuottoisa, mutta voimakkaaseen sesonkivaihteluun liittyy myös ongelmia. Näistä eräs ajankohtaisimmista liittyy rekrytointivaikeuksiin. Mikäli tarjolla ei ole ympärivuotista työtä, matkailualan yritysten on vaikeampi palkata työntekijöitä. Ylipäätään eri sesonkeihin ja samalla ehkä eri kohderyhmiin tukeutuminen luo osaltaan vakaata pohjaa yritystoiminnalle. Lisäksi voimakas keskittyminen määrättyyn sesonkiin voi aiheuttaa ruuhkia ja muita lieveilmiöitä. Lapin matkailukeskukset ovatkin kiinnostuneita kehittämään toiminnasta entistä ympärivuotisempaa. Kehittäminen taas edellyttää mittaamista toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Lapin matkailun tiedolla johtamisen syventäminen -hankkeessa kehitettiin tunnuslukua kohteiden ympärivuotisuuden asteen mittaamiseksi. Käyttökelpoisimmaksi tavaksi todettiin laskea hiljaisimman kuukauden yöpymisten osuus vilkkaimman kuukauden yöpymisistä.

Kuvion mukaan hiljaisimman kuukauden yöpymisten osuus vilkkaimman kuukauden yöpymisistä on Lapissa keskimäärin hieman alle 10 prosenttia. Kohteista ympärivuotisin on Pelkosenniemi, jossa hiljaisimman kuukauden osuus vilkkaimman kuukauden yöpymisistä on lähes 30 prosenttia. Muoniossa ympärivuotisuus on indeksi 5,0, joka on alle Lapin keskiarvon. Muoniossa hiljaisin kuukausi on toukokuu, minkä jälkeen kesäsesonki vasta alkaa. Toukokuun vertaaminen hyvin vilkkaaseen talvisesongin kuukauteen saa ympärivuotisuuden näyttämään heikolta. Lisäksi Muonion voimakas kansainvälisyyteen painottuva talvikausi on ollut myös kohteen menestyksen avain.

Osa sesonkien laajentamista Muoniossa on ensilumen latu Oloksen matkailukeskuksessa. Ensilumenladun vaikutuksia alueella on mahdollista selvittää tapahtumien talousvaikutuksiin sovellettavilla menetelmillä. Niiden haittapuolena on kuitenkin työläiden kyselyjen järjestäminen. Erityisesti urheilijoiden tapauksessa koronapandemian aikana kyselyjen järjestäminen olisi jopa mahdotonta. Tästä syystä vaikutusten arviointia kokeiltiin Tilastokeskuksen suhdanneaineistoa hyödyntäen.

Kuviossa alla on esitetty Tilastokeskuksen suhdanneaineistoon perustuen ohjelmapalveluiden sekä majoituksen ja ravitsemisen sekä kaupan ja liikenteen toimialojen liikevaihdon kehitys indeksinä kuukausittain vuoden 2015 alusta vuoden 2021 loppuun. Marraskuuhun sijoittuvan ensilumenladun vaikutuksia ei voi selvästi havaita tarkastelusta. Kuviosta erottuu selvästi ohjelmapalveluiden ja majoituksen sekä ravitsemisen toimialojen voimakas sesonkivaihtelu, joka toistuu vuosittain, poikkeuksena koronapandemian leimaama vuosi 2020. Kaupan ja liikenteen toimialan indeksi oli korkein kesällä 2021, joka oli vilkasta kotimaanmatkailun aikaa.