Lapin alueelliset kehitysnäkymät

Globaalit kriisit heikentävät elinkeinoelämän näkymien ennustettavuutta

Geopoliittiset jännitteet vauhdittavat Lapin vihreää siirtymää, ja omavaraisuuteen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Lapin elinkeinoelämän investointipotentiaali perustuu kaivannais- ja metalli- ja metsäteollisuuteen sekä matkailuun.

Lapin menestyminen vaatii tehokkaiden kansainvälisten logististen yhteyksien kehittämistä eri puolille maakuntaa. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne nostaa läntisten yhteyksien kehittämisen tärkeyttä, joka tällä hetkellä näkyy Suomen ja Ruotsin rautatieverkot yhdistävän radan sähköistysurakan käynnistymisenä. Myös raideyhteyttä Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä-Kolari selvitetään maakuntakaavoitusta varten. Enontekiö suunnittelee lentojen aloittamista sähkölentokoneilla välillä Rovaniemi-Enontekiö-Tromssa.

Lapin veto- ja pitovoima on parantunut

Monipaikkaisuus ja etätyö tukevat Lapin veto- ja pitovoimaa. Maahanmuuton lisäksi myös kuntien välinen nettomuutto oli viime vuonna ensimmäisen kerran positiivinen vuoden 1962 jälkeen. Tänä vuonnakin Rovaniemi, Kittilä, Inari, Pello, Kolari, Enontekiö, Ranua ja Pelkosenniemi ovat onnistuneet kerryttämään muuttovoittoa kuntien välisessä nettomuutossa.

• Osaavan työvoiman saaminen edellyttää, että työntekijöille on tarjolla kohtuuhintaisia ja riittävän hyvätasoisia asuntoja. Tämä olisi hyvä nostaa maakuntatasolla keskeiseksi teemaksi, Lapin ELY-keskuksen strategiapäällikkö Heino Vasara huomauttaa.

Työttömyyden myönteinen kehitystrendi on jatkunut. Työttömien määrä on alkuvuoden aikana alittanut koronapandemiaa edeltävät luvut. Elokuussa työttömien määrä alitti jo 8 000, joka tapahtui edellisen kerran vuonna 1990. Lomautettujen määrä on palautunut tyypilliseen kausivaihtelukehitykseensä, jossa näkyvät vuosittain toistuvat määräaikaiset lomautukset. Syksyn aikana on ollut nähtävissä, että osa yrityksistä varautuu epävarmoihin tulevaisuuden näkymiin lomautuksia koskevilla muutosneuvotteluilla.

Lapin alueelliset kehitysnäkymät -katsaus on osa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa Alueelliset kehitysnäkymät katsausta.

Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta on laadittu vuodesta 2006 alkaen ja se on keskeinen osa lyhyen aikavälin alue-ennakointia. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kyseessä on laadullinen arvio, jossa keskeisessä roolissa ovat aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemykset. Laadullista arviota tukevat tilastotiedot sekä alueelliset kyselyt ja barometrit mm. pk-yritysbarometri ja Ammattibarometri.