Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla

Lappi-sopimus on Lapin maakuntaohjelma vuosille 2022–2025. Se on kehittämisstrategia, joka esittää alueen toimijoiden yhdessä muodostaman kokonaiskuvan seuraavan neljän vuoden strategisesta kehittämisestä sekä rahoituksen suuntaamisesta. Tämä sivu avaa Lapin tulevaisuuskuvat 2040+ -skenaarioita, joiden pohjalta on on muodostettu Lapin tulevaisuuskuvat.

Uusi maailmanjärjestys (skenaario 1)

  • Suomella on takanaan vaikea lama, josta on toivuttu
    loivaan kasvuun.
  • Kansainvälinen yhteistyötä leimaa blokkiutuminen ja
    Kiinan vaikutusvallan merkittävä kasvu. EU:n rivit
    rakoilevat ja unionista on eronnut jäsenmaita. Pakolaisuus
    lisääntyy konfliktien ja sääolojen muutoksen johdosta.
  • Aasian vahva rooli näkyy myös matkailussa ja kiinalaista
    pääomaa virtaa Eurooppaan.
  • Blokkiutumiskehityksen ja kauppasotien myötä teollista
    tuotantoa palaa Suomeen, joskin hiilineutraalisuus
    tavoitteista tinkien. Suomi ei saavuta vuoden 2035
    tavoitetta. Kilpailu luonnonvaroista kiihtyy ja Lappi
    näyttäytyy houkuttelevana resurssiaittana.
  • Suomi sähköistyy vahvasti kasvukeskusten vetämänä,
    haja-asutusalueiden panostaessa latausinfrastruktuuriin.
  • Työmarkkinoilla ei tapahdu merkittäviä uudistuksia ja
    perinteisten työsuhteiden rooli säilyy merkittävänä.
  • Vaikean taloustilanteen vuoksi sosiaaliturvaa on leikattu
    voimakkaasti.

Automaation yhteisö (skenaario 2)

  • Tekoäly ohjaa päätöksentekoa ja ihmiset identifioituvat
    teknologioihin valtioiden sijaan. Kansainvälisten IT-jättien
    valta kansainvälisessä sopimisessa kasvaa.
  • Ilmastonmuutoksesta nähdään selkeitä merkkejä ja
    arktisen alueen sulaminen kiihtyy. Sääolot ovat
    muuttuneet ailahteleviksi ja ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.
  • Suomen talous on lähtenyt vaimeaan kasvuun, mutta
    huoltosuhteen heikkeneminen kuormittaa valtion
    taloutta. Sosiaaliturvajärjestelmä pohjautuu
    vastikkeettomiin universaaleihin etuuksiin ja perustulo
    otetaan käyttöön.
  • Teknologisen kehityksen myötä työnteon
    paikkasidonnaisuus vähenee. Työvoimaa haetaan
    globaaleilta, digitaalisilta työmarkkinoilta.
  • Suomalaisen vientiteollisuuden lippulaivoina toimivat
    teknologiateollisuus ja raskaan teollisuuden vahva
    automatisaatioasteen nousu.
  • Teknologisen kehityksen myötä hajautetun tuotannon
    rooli energiantuotannossa kasvaa. (ml. pienydinvoima).

Kestävyysmurros (skenaario 3)

  • Kansainvälinen yhteistyö, jonka keskiössä on
    globaalien kriisien torjunta, kukoistaa. Euroopan
    unioni löytää yhteisen sävelen ja integraatio
    jäsenmaiden välillä syvenee.
  • Suomen talous on onnistunut uudistumaan kriisin
    jälkeen. Uusia menestystarinoita on syntynyt ja
    osaajia pystytään houkuttelemaan.
  • Suomi on saavuttanut hiilineutraaliuustavoitteensa
    ja onkin yksi EU:n mallioppilaista.
  • Suomessa kulutusta ohjaa verotus ja tuotantoa
    energiatehokkuus, uusiutuvat materiaalit sekä
    kiertotalousajattelu.
  • Elinikäinen oppiminen toteutuu ja ihmiset
    kouluttautuvat joustavasti useisiin erilaisiin
    tehtäviin. Osaamista haetaan jatkuvasti lisää.
    Ihmisillä on useita työsuhteita ja tulonlähteitä
    samaan aikaan.
  • Hyvinvointipalveluiden ja vakuutusten
    hankkiminen on pitkälti yksilön harteilla ja julkisten
    palvelujen tarjonta on supistunut huomattavasti.

 

Skenaariotyössä on rakennettu kolme vaihtoehtoista Lapin ulkoisen toimintaympäristön tulevaisuuden kuvaa 2040-luvulle asti. Näiden avulla voidaan ennakoida tulevan toimintaympäristön kehitystä ja analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta.

EU-hankerahoituksella toteutettuun työhön ja aineiston laadintaan osallistui miltei 200 lappilaista eri sidosryhmien edustajaa koko maakunnasta.

Aiheeseen liittyviä linkkejä