Työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto Lapissa
Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat lisääntyneet Lapissa. Lapin maahanmuuttostrategiassa kuvataan työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton nykytilaa ja vastataan kehittämisehdotuksin ajankohtaisiin haasteisiin. Tästä osiosta löydät maahanmuuttoon liittyviä tilastollisia trendejä ja nostoja toimintaympäristöstä.
- Lapin väkiluku on vähentynyt voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Väkiluvun vähenemiseen vaikuttaa poismuutto sekä luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus, eli kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys.
- Lapissa vieraskielisten osuus väestöstä (3,0 %) on toiseksi alhaisin Suomen maakunnista. 2000-luvulla Lappi on saanut merkittävästi muuttovoittoa ulkomailta. Nettomaahanmuuton trendi on kuitenkin ollut maltillisesti laskeva 2010-luvulta alkaen.
- Muuttovoitot painottuvat nuorten ikäryhmään (15–29-vuotiaat). Lapin vieraskielisestä väestöstä 80 % on työikäisiä, kotimaisista kieliryhmistä (suomi, ruotsi, saamen kielet) työikäisiä on 58 prosenttia väestöstä.
- Lapin vetovoima vieraskielisten parissa on vahva. Pitovoima puolestaan on heikkoa: jokaista Lappiin muuttanutta vieraskielistä kohden maakunnasta muuttaa pois 2,4 vieraskielistä.