Lapin maaseutuohjelman skenaariopaja

Tässä kirjoituksessa avataan Lapin maaseutuohjelman ennakointityön osana toteutettua laajaa maaseutuohjelman skenaariotyöpajaa ja sen pohjalta laadittuja skenaarioita.

Tulevaisuuskuvien laatiminen

30.11.2018 järjestetyssä Lapin maaseutuohjelman skenaariopajassa laadittiin 3 pienryhmässä 9 tulevaisuuskuvaa. Työpajaan osallistuneille esiteltiin Delfoin asiantuntijapaneelin ja Erätauko -keskustelujen tuloksia, sekä niiden perusteella luotuja valmiiita muuttujia. Työpajan osallistujat saivat käyttää näitä muuttujia omien tulevaisuustaulukkojen luomisessa, joko asettaen niitä tulevaisuustaulukon muuttujiksi tai jonkin muuttujan arvoiksi. Lisäksi osallistujat saivat luoda omia muuttujia ja arvoja.

Skenaariopajassa luodut tulevaisuuskuvat sijoittuivat vuoden 2030 Lapin maaseudulle. Jokainen ryhmä sai tehtävänannoksi luoda 3 tulevaisuuskuvaa, josta ensimmäinen kuvasi heidän mielestään kaikkein ihanteellisinta, mutta mahdollista tulevaisuuden tilaa vuonna 2030. Toiseksi ryhmiä pyydetiin laatimaan tulevaisuuden uhkakuva, joka kuvasi huonointa mahdollista tulevaisuuden tilaa vuonna 2030. Viimeiseksi ryhmät laativat noppaa heittämällä yhden satunnaisesti arvotun tulevaisuuskuvan, jonka mahdollisuutta he tarkastelivat.

Skenaariopajan jälkeen ryhmien laatimat 9 tulevaisuuskuvaa analysointiin ja luotuja muuttujia, sekä arvoja yhdisteltiin neljäksi tulevaisuuskuvaksi. Näistä neljästä tulevaisuuskuvasta 2 kuvaa Lapin maaseudun ihannetilaa vuonna 2030 ja loput 2 Lapin maaseudun tulevaisuuden uhkatilaa vuonna 2030.

Luodut tulevaisuuskuvat

Asukasluvultaan kasvava, digitalisoitunut ja rajatonta verkostoyhteistyötä tekevä Kiertotalous-Lappi (Ihannekuva 1):

  • Ensimmäisessä ideaalikuvassa jokaisesta Lapin pirtistä löytyy nopea tietoliikenneyhteys ja ihmisillä on tahto myös käyttää sitä.
  • Toimivat liikenneverkot kattavat laajasti Lapin taajamat, asutuskeskukset, sekä kylät.
  • Lapin asukasmäärä on saatu kasvuun työperäisen muuton, etätyön lisääntymisen ja hallittujen pakolaisvirtojen myötä.
  • Digitalisaatiota tukeva teknologia on mahdollistanut työmahdollisuuksien lisääntymisen ja erilaisten palveluiden monipuolistumisen myös maaseudulla.
  • Arjen turvaa -toimintamallin käyttöönotto on mahdollistanut toimeentulon, palveluiden, hyvinvoinnin ja osallistuuden turvaamisen.
  • Yhteisölisyyden ja yhteishengen lisääntyminen on luonut Lappi-demokratian mallin, jossa Lappia kehitetään yhteisesti.
  • Elinkeinorakenne on monipuolistunut ja pienyrittäjyydestä on tullut merkittävä osa kaikkia toimialoja.
  • Lapista on tullut lähes omavarainen ruuan ja energian osalta luontopohjaisten liikentoimintamallien lisääntymisen myötä.
  • Ymmärrys kiertotaloutta kohtaan on lisääntynyt ja sen tuomia mahdollisuuksia ja vaikutuksia hyödynnetään.

Asukasluvussa vähemmän on enemmän - jätteetön, hiilineutraali ja ketterästi uudistuva Lappi (Ihannekuva 2):

  • Nopea, kuitupohjainen tietoliikenneyhteys, kuten myös liikenneverkosto kattaa taajamat ja asukaskeskukset. Oppimisesta on tullut paikasta riippumatonta.
  • Lapin turvallisuustilanne on pystytty säilyttämään hyvänä.
  • Lapissa tunnistetaan väkimäärän vähentyminen ja se saatu käännettyä hyödyksi kasvavalla asukkaiden osaamisen kehittämisellä.
  • Teknologia on mahdollistanut eri toimialojen palveluiden monipuolistumisen, sekä lisännyt etätyötä ja etäpalveluiden merkitystä.
  • Kasvavien edellytysten myötä Lapin maaseudusta on tullut jätteetön, hiilineutraali ja päästötön.

Infraltaan rapistuva, elinkeinoltaan ja palveluiltaan kuihtuva, etäpalveluiden, kasvavien pakolaismäärien eriarvoistunut ja kestämätön Lappi (Uhkakuva 1):

  • Markkinaehtoisesti jatkunut kehitys on johtanut tietoliikenneverkkojen epätasa-arviseen saatavuuteen ja siten rajallisuuteen. Myös tieverkostot jatkavat rappeutumista ja se on tehnyt Lappiin matkustamisesta vaivalloista.
  • Pääosin hallitsemattomasta ilmastopakolaisuudesta johtuva pelko ja epävarmuus on luonut turvattomuutta ja epävarmuutta Lappiin.
  • Työn sirpalemaisuus ja uhka palkkatöiden loppumisesta on lisääntynyt ja osaavaa työvoimaa ei saada alueelle.
  • Koulutusta on saatavilla vain kasvukeskuksissa, joka on johtanut siihen että vain vahvat pärjäävät koulutuksessa ja työmarkkinoilla.
  • Omavaraisuuden tavoite on kaukana ja Lapin ulkopuoliset hankinnat ovat lisääntyneet.
  • Kiertotalouden periaatteita ei nähdä tärkeinä, joka on johtanut luonnonvarojen ylikulutukseen.

Tieinfraltaan rapistuva, elinkeinoltaan kuihtuva, asukasmäärältään pienenevä, etäpalveluiden, vähäisen palkkatyön eriarvoistunut ja kestämätön Lappi (Uhkakuva 2):

  • Lapin liikenneverkko on päässyt rappeutumaan, mutta tietoliikenneverkko on onnistuttu pitämään kattavana. Tämä on johtanut siihen, että palvelut tuotetaan lähes kokonaan etäteknologian avulla.
  • Väkiluku on laskenut ilmastopakolaisuudesta huolimatta, joka on lisännyt pelkoa turvallisuustilanteesta.
  • Massamatkailu on keskittynyt kasvukeskuksiin, eikä matkailu ole lappilaisten hallussa.
  • Luonnonvarojen ylikulutus ja välinpitämättömyys ovat johtaneet siihen, että Lapista on muodostunut luonnonvarojen reservaatti.

Tämä kirjoitus on osa Lapin maaseutuohjelman ennakointiprosessia. Lapin maaseutuohjelmaa laatii Maaseutuklusterin viestintä -hanke. Ennakointiprosessista vastaa Tulevaisuus Lapista -hanke. Lisää ennakointiprosessiin liittyviä kirjoituksia löydät koontisivustoltamme.