Delfoi asiantuntijapaneeli

Maaseutuohjelman ennakointiprosessin osana toteutettiin Delfoi -asiantuntijapaneeli, jonka tarkoituksena oli kartoittaa asiantuntijoiden mielestä tärkeitä ilmiöitä ja trendejä tulevaisuuskuvien työstämisen pohjaksi.

Maaseutuohjelman ennakointiprosessin osana toteutettiin Delfoi -asiantuntijapaneeli (24.9. – 18.11.2018), jonka tarkoituksena oli kartoittaa asiantuntijoiden mielestä tärkeitä ilmiöitä ja trendejä tulevaisuuskuvien työstämisen pohjaksi. Delfoin panelisteiksi ilmoittautui 42 panelistia, jotka edustivat 25 Lapin maakunnassa toimivaa organisaatiota.

Menetelmänä Delfoi on asiantuntijapaneeli, jossa osallistuvat asiantuntijat vastaavat anonyymisti sähköisen järjestelmän kautta esitettyihin kysymyksiin/väittämiin. Menetelmä toteutetaan kierrospohjaisesti, jolloin asiantuntijoilla on tietty aika vastata ja muokata kierroksella esitettyjä kysymyksiä/väittämiä. Seuraavat kierrokset johdetaan aina edellisen kierroksen vastauksista, jolloin asiantuntijat voivat reflektoida toistensa tietämystä.

Lapin maaseutuohjelman delfoi -asiantuntijapaneelin tapauksessa delfoi toteutettiin kolmena kierroksena, joihin jokaiseen asiantuntijoilla oli vastausaikaa kahden viikon ajan. Kierrosten välillä oli viikon kestävä analysointiaika, jolloin delfoin valvoja analysoivat edellisen kierroksen vastauksia ja laativat seuraavan kierroksen kysymyksiä.

Delfoin tavoitteena oli löytää Lapin maaseutua puhuttavat trendit, joita voitiin käyttää rakennuspalikoina Lapin maaseudun tulevaisuuden skenaarioiden rakentamisessa. Tässä kirjoituksessa käydään lyhyesti läpi delfoi -prosessin kierroksilla esitettyjä kysymyksiä ja tuloksia. Lapin maaseutuohjelman Delfoi -prosessin koko raportti on luettavissa täältä.

Delfoin rakenne

Ensimmäinen kierros

Delfoi prosessin ensimmäisen kierroksen tarkoituksena oli laaja-alaisesti kartoittaa Lapin maaseudun tulevaisuuden kannalta tärkeitä trendejä. Trendien esiin nostaminen tapahtui pääosin erilaisin väittämin, jotka oli rakennettu PESTE-analyysin (poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset) ja megatrendien ympärille. Lisäksi asiantuntijoilta kysyttiin avoimen kysymyksen muodossa top 3 mahdollisuutta ja top 3 uhkaa Lapin maaseudun tulevaisuuden kannalta.

Ensimmäisen kierroksen analyysissä kiinnitettiin huomiota erityisesti niihin trendeihin, jotka aiheuttivat vastakkainasettelua asiantuntijoiden keskuudessa, eli asioihin joista oltiin eri mieltä. Vastakkainasettelua herättäneet trendit muotoiltiin uudelleen ja siirrettiin delfoin toiselle kierrokselle. Tällä haluttiin varmentaa olivatko asiantuntijat todella eri mieltä esitetyistä asioista, vai oliko mahdollisesti kysymysten muotoilussa jotain vikaan.

Megatrendien osalta kysyttiin trendien merkittävyydestä vuonna 2018 ja vuonna 2030. Megatrendit ovat usein yleisesti hyväksyttäviä ja tässäkin tapauksessa suurimmalta osin asiantuntijat olivat samaa mieltä megatrendien merkittävyydestä. Kahden megatrendin osalta nähtiin kuitenkin poikkeamia. 24/34 katsoi Maailmankansalaisuuden yleistyvän vuonna 2030, jolloin 10 asiantuntijaa ei katsonut näin olevan tulevaisuudessa. 25/34 taas katsoi Luovuuden synyttävän työtä ja hyvinvointia vuonna 2030, jolloin 9 asiantuntijaa oli väitteen kanssa eri mieltä.

PESTE-kehikon osalta 72 väittämästä 32 herättivät vastaajissa vastakkainasettelua. Suhteessa vähiten väittämiä oli poliittiseen ympäristöön liittyen, kun taas eniten väittämiä oli ekologiseen ympäristöön liittyen. Suhteellisesti eniten vastakkainasettelua aiheuttivat ekologista toimintaympäristöä koskevat kysymykset, kun taas eniten samaa mieltä oltiin teknologiseen ympäristöön liittyvistä väittämistä. Yksityiskohtaisen erottelun näkee tarkemmin Lapin maaseudun tulevaisuus vuonna 2030 – Delfoi paneelin tulokset raportista, sivulta 8 alkaen.

Asiantuntijat kokivat top 3 mahdollisuuksiksi puhtaan luonnondigitalisaation, sekä etätyön. Top 3 uhiksi katsottiin työvoiman saatavuusinfran rappeutuminenväestörakenne, sekä ilmastonmuutos.

Toinen kierros

Prosessin toisen kierroksen tarkoituksena oli nostaa uudestaan esiin niitä trendejä, jotka herättivät vastakkainasettelua ensimmäisellä kierroksella. Kaikille vastaajille yleisesti laaditut kysymykset oli asetettu Asuinmaaseudun teeman ympärille, jossa kysyttiin väittämiä asumisesta, logistiikasta ja infrasta, etäteknologiasta, sekä ilmastosta ja luonnosta. Toisella kierroksella haluttiin myös tasapainottaa Lapin maaseudulla toimivia toimialoja, joiden ympärille luotiin uusia väittämiä: Luonnontuoteala, Luovat alat, Maatalous, Metsätalous, Matkailuala, SOTE, Green care, Porotalous, Ammattikalastus.

Toisella kierroksella kiinnitettiin huomiota niihin vuoden 2030 trendeihin, joista asiantuntijat olivat samaa mieltä. Asumisen osalta tälläisiä trendejä olivat: Lapissa vallitsee voimakas yheishenki ja tekemisen meininki; Keski-ikä on huomattavasti korkeampi; Eläminen maaseudulla kiinnostaa nuoria; Eläkeiän yrittäjyys on lisääntynyt; Lapin maaseudulle on synytynyt uusia yritystoiminan muotoja; Lapin maaseutu on uusia asukkaita houkutteleva; Etätyömahdollisuudet on turvattu.

Logistiikka ja infra -kategorian osalta asiantuntijat olivat samaa mieltä ainoastaan väittämästä: Tieinfran romahdus on todellinen uhka. Loput kahdeksan kategorian väittämää aiheuttivat vastakkainasettelua.

Etäteknologian -kategorian osalta asiantuntijat olivat samaa mieltä seuraavien kolmen väittämän kanssa: Lapin maaseudulla osataan hyödyntää verkkopalveluita; Teollinen Internet on mahdollisuus Lapin maaseudulle; Etäyhteydet ovat monipuolistaneet ja lisänneet palvelutarjontaa.

Ilmasto ja luonto -kategorian osalta asiantuntijat olivat samaa mieltä yhden väittämän kanssa: Lapin maaseudun puhtaus on kilpailuvaltti. Loput kolme väittämää aiheuttivat vastakkainasettelua.

Toimialojen väittämien osalta SOTE on ollut ainut toimiala, jossa yhdestäkään väittämästä ei olla oltu samaa mieltä. Eniten samaa mieltä ollaan oltu Metsätalouteen liittyvien väittämien kanssa. Yksityiskohtaisen erottelun näkee tarkemmin Lapin maaseudun tulevaisuus vuonna 2030 – Delfoi paneelin tulokset raportista, sivulta 60 alkaen.

Kolmas kierros

Viimeisellä kierroksella korostettiin aiemmilta kierroksilta esiin nousseita tärkeimpiä trendejä ja arvoja. Ensimmäiseltä kierrokselta rakentuneet top 3 mahdollisuutta ja top 3 uhkaa esitettiin asiantuntijoille, jolloin heille annettiin mahdollisuus täydentää ja kommentoida niitä. Suurimmalta osin panelistit olivat yhä samaa mieltä esitettyjen mahdollisuuksien ja uhkien osalta. Kommenttien kautta uusina asioina nostettiin: Ilmastonmuutoksen vakavuus ja osittain myös sen liioitellut vaikutukset; Työvoiman saatavuus uhkana ja myös mahdollisuutena: Globalisaation yrityskeskittyminen; sekä Huono päätöksentekokulttuuri ja keskittäminen.

Asiantuntuntijoilta kysytiin myös omasta asumisesta Lapin maaseudulla vuonna 2030. Suurin osa asiantuntijoista koki haluavansa asua Lapin maaseudulla vuonna 2030 ja voisi myös suositella asumista muille. Maaseudun positiivisina tekijöinä pidettiin muun muassa rauhallisuutta ja puhdasta ilmaa. Ongelmiksi katsottiin taas muun muassa terveyspalveluiden ja työn puute.

Kolmannella kierrokselle korostettiin erityisesti niitä väittämiä, joista asiantuntijat olivat täysin samaa mieltä. Eli sellaisia trendejä, joiden osalta vastaukset olivat yksimielisiä. Alla olevassa kuviossa on esitetty koonti näistä teemoista:

Asiat joista oltu täysin samaa mieltä:

 

  • Etäteknologia mahdollistaa entisestään paikkakuntariippumattomuutta
  • Ilmaston lämpeneminen EI OLE merkittävästi vaikeuttanut luonnontuotealan kehitystä
  • Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle
  • Puun käyttöä lämmittämiseen EI OLE rajoitettu
  • Puun materiaalikäyttö ja puurakentaminen ovat yleistyneet entisestään
  • Elämysmatkailu on noussut tärkeäksi osaksi maaseudun elinkeinoa
  • Teollinen Internet EI OLE uhka Lapin maaseudulle
  • Hiljaisuus ja rauhallisuus ovat myös tulevaisuudessa kilpailuvaltteja
  • Lapin maaseudun puhtaus on kilpailuvaltti
  • Lapin taidetyöntekijät eivät ole tulevaisuudessa järjestäytyneet yhteisen brändin alle
  • Lapin luonnonmarjojen talteenotto jalostuksen käyttöön on sosiaalisesti kestävää ja hyväksyttävää
  • Verkkopalveluita osataan hyödyntää ja niiden käytön osaaminen on kasvanut

 

Edellä esitettyjen väittämien perusteella lausemuotoon on muotoiltu seuraavat kolme väittämää:

  • Tulevaisuuden Lapissa etäteknologia ja digitaalisuus ovat vahvoja tekijöitä, joita Lapin maaseudulla osataan hyödyntää myös teollisuudessa.
  • Tulevaisuuden Lappi on puhdas, hiljainen, sekä rauhallinen asuinympäristö.
  • Tulevaisuuden Lapissa puun materiaalikäyttö on yleistynyt, eikä sen käyttöä rajoiteta.

Suurin osa asiantuntijoista oli yhä kolmannella kierroksella samaa mieltä esitettyjen väittämien kanssa. Yksityiskohtaisen erottelun ristiriitaisuuksista näkee tarkemmin Lapin maaseudun tulevaisuus vuonna 2030 – Delfoi paneelin tulokset raportista, sivulta 118 alkaen.


Tämä kirjoitus on osa Lapin maaseutuohjelman ennakointiprosessia. Lapin maaseutuohjelmaa laatii Maaseutuklusterin viestintä -hanke. Ennakointiprosessista vastaa Tulevaisuus Lapista -hanke. Lisää ennakointiprosessiin liittyviä kirjoituksia löydät koontisivustoltamme.

Aiheeseen liittyviä linkkejä