Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla
Lappi-sopimus on Lapin maakuntaohjelma vuosille 2022–2025. Se on kehittämisstrategia, joka esittää alueen toimijoiden yhdessä muodostaman kokonaiskuvan seuraavan neljän vuoden strategisesta kehittämisestä sekä rahoituksen suuntaamisesta. Tämä sivu avaa Lapin tulevaisuuskuvat 2040+ -skenaarioita, joiden pohjalta on on muodostettu Lapin tulevaisuuskuvat.
Tekijä
Lapin tulevaisuuskuvat 2040+ -skenaariot luotiin Tulevaisuuskuvat maakunnan koronan jälkeiseen kasvuun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä – Korona Exit -hankkeessa (EAKR)
Uusi maailmanjärjestys (skenaario 1)
- Suomella on takanaan vaikea lama, josta on toivuttu
loivaan kasvuun. - Kansainvälinen yhteistyötä leimaa blokkiutuminen ja
Kiinan vaikutusvallan merkittävä kasvu. EU:n rivit
rakoilevat ja unionista on eronnut jäsenmaita. Pakolaisuus
lisääntyy konfliktien ja sääolojen muutoksen johdosta. - Aasian vahva rooli näkyy myös matkailussa ja kiinalaista
pääomaa virtaa Eurooppaan. - Blokkiutumiskehityksen ja kauppasotien myötä teollista
tuotantoa palaa Suomeen, joskin hiilineutraalisuus
tavoitteista tinkien. Suomi ei saavuta vuoden 2035
tavoitetta. Kilpailu luonnonvaroista kiihtyy ja Lappi
näyttäytyy houkuttelevana resurssiaittana. - Suomi sähköistyy vahvasti kasvukeskusten vetämänä,
haja-asutusalueiden panostaessa latausinfrastruktuuriin. - Työmarkkinoilla ei tapahdu merkittäviä uudistuksia ja
perinteisten työsuhteiden rooli säilyy merkittävänä. - Vaikean taloustilanteen vuoksi sosiaaliturvaa on leikattu
voimakkaasti.
Automaation yhteisö (skenaario 2)
- Tekoäly ohjaa päätöksentekoa ja ihmiset identifioituvat
teknologioihin valtioiden sijaan. Kansainvälisten IT-jättien
valta kansainvälisessä sopimisessa kasvaa. - Ilmastonmuutoksesta nähdään selkeitä merkkejä ja
arktisen alueen sulaminen kiihtyy. Sääolot ovat
muuttuneet ailahteleviksi ja ääri-ilmiöt ovat yleistyneet. - Suomen talous on lähtenyt vaimeaan kasvuun, mutta
huoltosuhteen heikkeneminen kuormittaa valtion
taloutta. Sosiaaliturvajärjestelmä pohjautuu
vastikkeettomiin universaaleihin etuuksiin ja perustulo
otetaan käyttöön. - Teknologisen kehityksen myötä työnteon
paikkasidonnaisuus vähenee. Työvoimaa haetaan
globaaleilta, digitaalisilta työmarkkinoilta. - Suomalaisen vientiteollisuuden lippulaivoina toimivat
teknologiateollisuus ja raskaan teollisuuden vahva
automatisaatioasteen nousu. - Teknologisen kehityksen myötä hajautetun tuotannon
rooli energiantuotannossa kasvaa. (ml. pienydinvoima).
Kestävyysmurros (skenaario 3)
- Kansainvälinen yhteistyö, jonka keskiössä on
globaalien kriisien torjunta, kukoistaa. Euroopan
unioni löytää yhteisen sävelen ja integraatio
jäsenmaiden välillä syvenee. - Suomen talous on onnistunut uudistumaan kriisin
jälkeen. Uusia menestystarinoita on syntynyt ja
osaajia pystytään houkuttelemaan. - Suomi on saavuttanut hiilineutraaliuustavoitteensa
ja onkin yksi EU:n mallioppilaista. - Suomessa kulutusta ohjaa verotus ja tuotantoa
energiatehokkuus, uusiutuvat materiaalit sekä
kiertotalousajattelu. - Elinikäinen oppiminen toteutuu ja ihmiset
kouluttautuvat joustavasti useisiin erilaisiin
tehtäviin. Osaamista haetaan jatkuvasti lisää.
Ihmisillä on useita työsuhteita ja tulonlähteitä
samaan aikaan. - Hyvinvointipalveluiden ja vakuutusten
hankkiminen on pitkälti yksilön harteilla ja julkisten
palvelujen tarjonta on supistunut huomattavasti.
Skenaariotyössä on rakennettu kolme vaihtoehtoista Lapin ulkoisen toimintaympäristön tulevaisuuden kuvaa 2040-luvulle asti. Näiden avulla voidaan ennakoida tulevan toimintaympäristön kehitystä ja analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta.
EU-hankerahoituksella toteutettuun työhön ja aineiston laadintaan osallistui miltei 200 lappilaista eri sidosryhmien edustajaa koko maakunnasta.