Lapin muuttoliikeselvitys
Veto- ja pitovoimainen Lappi -hanke on tuottanut yhteistyössä Aluekonsulttitoimisto MDI:n kanssa Lapista poismuuttoselvityksen. Selvityksessä poismuuttoa selitetään sekä tilastotietojen, että fokusryhmähaastatteluiden perusteella. Aineistoa on jaoteltu sekä ikäryhmittäin, että kunnittain. Poismuuttoselvitys on arvokasta tietoa kuntien ja maakunnan kehittäjätoimijoille. Yhtä laajaa selvitystä lappilaisten poismuutosta ei ole aikaisemmin tehty.
Lapin liiton Euroopan aluekehitysrahoituksella rahoitetussa Veto- ja pitovoimainen Lappi -hankeessa toimivat kaikki Lapin kunnat, maakunnan oppilaitokset, Lapin Te-toimisto, Lapin Avi, Lapin ELY-keskus sekä joukko yrittäjiä.
Pitkäaikaiset asuinpäätökset syntyvät vahvan tulevaisuuskuvan varassa
Lapissa, kuten muissakin maakunnissa tulevaisuuden avainkysymys on osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman riittävyys. Poismuuttojen syihin liittyy monia oletuksia, mutta vähemmän tutkittua tietoa. Selvitimme kuntakohtaista muuttoliikettä, sen syitä ja taustatekijöitä. Lapin poismuuton kääntämisessä positiiviseksi huomio on kohdistettava ensimmäiseen työpaikkaansa valmistuviin.
Sekä vetovoimaa että pitovoimaa on kasvatettava, jotta Lappi pystyy kotiuttamaan edes osan lähtijöistään
Poismuuton syyt ja paluumuuton mahdollisuudet ovat hyvin erilaisia Lapin eri osissa. Rohkaisevia esimerkkejä on pitkälti matkailuun nojaava ‘älykkään sopeutumisen Lappi’ (Kittilä, Inari) sekä korkeakoulujen ja palveluiden Rovaniemi. Haastavia ovat teollisen rakennemuutoksen Lappi (Kemi, Kemijärvi), joilla teollisen rakennemuutoksen aalto on vielä vahva, eikä uutta suuntaa ole vielä näköpiirissä, sekä osa Itä-Lapin kunnista (mm. Salla, Pelkosenniemi), joilla työllisyyden perusedellytysten luominen on suuri haaste.
Puolet Lapista muuttaneista voisi muuttaa takaisin Lappiin
Tilastotietojen lisäksi selvityksessä käytettiin materiaalina poismuuttaneille luotua kyselyä. Kyselyyn vastasi 346 henkilöä, joista naisia oli 70% ja miehiä 28%. Kyselymme mukaan 52% vastaajista olisi kiinnostunut muuttamaan takaisin ja 7% oli jo muuttamassa Lappiin. Poismuuttokysely toteutettiin toukokuussa 2021 nettikyselynä. Vain pieni osa takaisin muutosta kiinnostuneista lopulta toteuttaa unelmansa. Kiinnostuksen kääntäminen päätöksiksi vaatii lisähuomiota asumiseen, pitkän tähtäimen tulevaisuusnäkymän ja elämän edellytysten vahvistamiseen.
“Siellä, missä on työtä ja tekijöitä, haasteiksi nousevat asuminen ja ilmapiiri. Laadukkaat vuokra- asumismahdollisuudet voivat lisätä kiinnostusta. Myös asenneilmapiiri kaipaa raikastamista”, kertoo selvityksen tilanneen Lapin liiton Veto- ja pitovoimainen Lappi –hankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen.
Selvästi yleisin perustelu paluumuutolle oli, että Lappi on kotiseutua ja muuttajan juuret ovat Lapissa. Myös luonto, rauha ja turvallisuus nostettiin vetovoimatekijöinä esille.
Kausityö ja etätyö eivät ratkaise Lapin pysyvää vetovoimaa
Kausityön kysyntä ei käänny helposti pysyväksi asumiseksi, koska työn ja sen tekijöiden ominaispiirteet ovat usein erilaiset kuin vakituisesti asumaan pyrkivien.
Etätyön mittakaava on ammattien kokonaisuudessa pieni. Etätyön on mahdollista pääosin asiantuntijatyössä ja uran myöhemmissä vaiheissa. Myös etätyö edellyttää hyviä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Etätyö tukee kuitenkin monipaikkaisuutta.
Vastavalmistuneet korkeakoulutetut ratkaisevat myös Lapin väestökehityksen suunnan
Muuttoliike on suurinta valmistumisen jälkeen. Harjoittelupaikat ja ensimmäiset työpaikat ratkaisevat paljon nuorten aikuisten sijoittumisessa. Mikäli halutaan vaikuttaa muuttoliikkeeseen, alueen pitäisi pystyä vaikuttamaan ensimmäiseen työpaikkansa valmistuneiden nuorten aikuisten valintoihin.
Korkeakoulutus on suurin yksittäinen Lapista poismuuton syy ja Lapin vetovoiman kannalta haastavin tekijä ovat muuttotappiot 25–34-vuotiaiden ikäryhmästä. Maakunnassa muutetaan aktiivisesti koulutuksen perässä yliopistokaupunkeihin, mutta paluumuuttajien määrä jää vähäiseksi, koska koulutuskaupungeista muutetaan eteenpäin Etelä-Suomen suurille kaupunkiseuduille.
Pehmeät tekijät pystytään ratkaisemaan, jos halutaan
Nurkkakuntaisuus, vahvat sisäpiirit ja huono hallinto koetaan kyselyn perusteella Lapin pitovoiman haasteiksi. Sijoittumista hankaloittavat myös julkisesti avoinna olevien työpaikkojen vähyys, rekrytoinnin sisäpiirikeskeisyys ja heikko kyky rekrytoida ihmisiä moninaisilta koulutustaustoilta.
Lapin sisällä muuttaneiden keskuudessa edellinen asuinpaikka nähtiin pääosin myönteisesti. Useimmissa avovastauksissa korostettiin luonnon ja luonnonarvojen kunnioittamisen tärkeyttä, samoin kuin rauhallisuutta ja mukavia ihmisiä.
Vastauksissa nostettiin myös esille, että Lapin kehittäminen ei saa tapahtua luonnon kustannuksella, vaan luonnon tulee säilyä vetovoimaisena. Kaikista kunnista löytyi myönteisiä tekijöitä. Monipuolisista ja toimivista palveluista kiitosta saivat Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi ja Rovaniemi, kehittymisen halusta ja innovatiivisista yrittäjistä Pelkosenniemi; lapsiperheiden palveluista Ylitornio ja tulevaisuuspositiivisuudestaan Sodankylä.
Pitkäaikaiset asumispäätökset syntyvät vahvan tulevaisuuskuvan varassa, kilpailussa asukkaista tulevaisuususkoa ja näköalaa rakentava voittaa
Selvityksen perusteella veto- ja pitovoimaisemman Lapin kehittämiseen tarvitaan myönteisempää puhetta ja viestiä Lapin mahdollisuuksista, avointa rekrytointia ja etä-/monipaikkatyön mahdollistamista niillä aloilla, missä etätyö ylipäänsä on mahdollista.
Kokeiluilla ja uusilla ideoilla opetuksen, asumisen, paikkariippumattoman työn ja matkailun mahdollisuuksia tulee monipuolistaa. Valtiovallan uuden avaukset olisivat myös tervetulleita, koulutuksen, työn ja TKI-toiminnan paikkariippumattomuuteen ja rahoituskannusteisiin.
Lapin muuttoliikeselvitys toukokuu 2021
Lisätietoa:
Henna Kymäläinen, projektipäällikkö
p. 040 75 90 319
henna.kymalainen(at)lapinliitto.fi
Kaisa Lähteenmäki-Smith, Johtava asiantuntija
p. 050 513 4810
kaisa.lahteenmaki-smith(at)mdi.fi