TEM Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste: Rakenneongelmat rajoittavat työllisyyden kasvua
TEMin perjantaina 8.11.2019 julkaiseman lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu hidastuu Suomessa enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Työllisyyden kasvu on jo ohi teollisuudessa ja rakentamisessa. Kasvu työllisyydessä tulee palvelualoilta. Ennusteen mukaan:
– Työikäinen väestö kasvaa vielä kuluvana vuonna, mutta kääntyy laskuun 2021. Tarjontaa ylläpitää maahanmuutto ja yli 55-vuotiaan työvoiman kasvu, johon vaikuttaa eläkeuudistukset, eliniänodotteen kasvu ja väestön koulutusrakenteen parantuminen.
– Rekisteröityneiden työttömien työnhakijoiden määrä ei enää laske, vaan on ennusteen mukaan vakiintumassa lähivuosina noin 240 000 henkeen. Myöskään pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrä ei enää laske.
– Työllisyysaste on kasvanut työllisten määrää nopeammin siksi, että työikäinen 15-64-vuotias väestö on supistunut. Työllisyysaste nousee 72,5 prosenttiin vuonna 2019, edelleen 73 prosenttiin vuonna 2020 ja 73,4 prosenttiin vuonna 2021. Työttömyysaste laskee 6,6 prosenttiin vuonna 2019, 6,4 prosenttiin vuonna 2020 ja 6,2 prosenttiin vuonna 2021.
TEMin tiedotteen lopusta löytyy linkki raporttiin sekä tiedotustilaisuuden esitysaineistoon
Työmarkkinaennusteessa esitetään ensi kertaa myös ennuste työttömien työnhakijoiden määrän alueellisesta kehityksestä ELY-keskusalueittain (Liite 1). Ennusteen mukaan työttömyyden väheneminen hidastuisi ja pysähtyisi Lapissakin lähivuosina: vuonna 2018 työttömiä oli keskimäärin 9 800, ennuste tälle vuodelle 9 000 ja 8 800 vuosille 2020-2021. Ennuste huomioi alueellisen kehitystrendin ja suhteuttaa sen valtakunnalliseen työttömien työnhakijoiden ennusteeseen. Lisäksi ennusteessa on huomioitu Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste. Ennuste ei ota huomioon kaikkia alueellisesti merkittäviä tekijöitä (esimerkiksi odotettavissa olevia investointipäätöksiä, suuria irtisanomisia tai uusien toimipaikkojen perustamisesta johtuvia rekrytointeja), joten siihen tulee suhtautua lopullisen ennusteen sijaan alustavana pohjaennusteena