Terveys ja sosiaalinen hyvinvointi

Lapin väestön terveystilanne ja sosiaalinen hyvinvointi on joiltakin osin huonompi kuin koko maassa. Lapissa näkyy kuitenkin positiivista kehitystä nuorten ja lapsiperheiden taloudellisessa tilanteessa. Terveydentilan seuranta on mennyt myös eteenpäin, ja sen seurauksena voidaan odottaa pitkällä aikavälillä myös muutoksia yleisessä terveydentilassa.

Terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, joista löytyy lisätietoa alla olevista lähteistä. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää, että mm. sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla, ja että ennalta ehkäiseviin palveluihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostetaan.

Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet päinvastaisista tavoitteista huolimatta. Lapin hyvinvointiohjelmassa on asetettu tavoitteeksi hyvinvointiulottuvuuden mukaan ottaminen kaikkeen politiikkaan ja päätöksentekoon.

Kansallisen terveysindeksi kattaa useita indikaattoreita väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä. Indeksitiedot tuottavat yhteistyössä THL, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus.

Tietokokonaisuus sisältää sekä sairastavuusindeksin ja sen sairausryhmittäiset osaindeksit, että työkyvyttömyysindeksin ja sen osaindeksit. (THL)

Indeksien arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Sairastavuusindeksin aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä. (Sotkanet)

Lapissa sairastavuus on muuta maata suurempaa. Sairastavuusindeksi oli Lapissa vuonna 2021 110,7, joka on hyvinvointialueista neljänneksi korkein luku. Työkyvyttömyysindeksi oli Lapissa vuonna 2021 126,4, joka on niin ikään hyvinvointialueista neljänneksi korkein luku.

Lisätietoa kansallisesta terveysindeksistä löydät THL:n verkkosivuilta alla olevan linkin kautta.

Väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi on välttämätöntä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa. Koska suuri osa terveyseroista selittyy elintavoilla, tulee palvelujen painopistettä siirtää terveyttä edistävään ja ehkäisevään toimintaan ja kotiin tuotettaviin palveluihin erityisesti lapsiperheille ja ikäihmisille. Kunnilla on merkittävä rooli ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien elinympäristöjen luomisessa.

Nykyisen sosiaali-ja terveydenhuollon erityisosaajien eläköityminen tulee aiheuttamaan ongelmia työvoiman saatavuuteen erityisesti ikärakenteeltaan vanhenevilla alueilla. Haasteena tulee olemaan myös nuorten toiveiden mukaisen koulutuskysynnän ja toisaalta elinkeinoelämän alueellisten koulutustarpeiden ennakoiminen. Lapissa erikoishaasteena on saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen saamenkielisen ammattihenkilöstön vähäisen saatavuuden vuoksi.

Lappi-sopimuksen mukaan lappilainen hyvinvointi perustuu siihen, että kaikkialle Lappiin tarjotaan laadukkaat ja kysyntälähtöiset palvelut. Lappilaista sosiaali- ja terveydenhuollon mallia rakennetaan Lapin erityispiirteet huomioiden. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palveluprosessien ja sähköisten palvelujen lisäämisellä pystytään turvaamaan tyydyttävä palvelutaso myös haja-asutusalueilla nykyistä kustannustehokkaammin tekemällä yhdessä työtä kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Tietoliikenneyhteyksien paraneminen on kuitenkin edellytys sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiselle.

Lapin hyvinvointiohjelma 2025 on kattava katsaus Lapin väestön hyvinvoinnin nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Lapin luotsi on kerännyt ja päivittänyt ohjelmassa esitetyt hyvinvointi-indikaattoritaulukot kokonaisuudeksi alle.

Pääset tarkastelemaan koko ohjelmaa seuraavasta linkistä

Eri indikaattorien aikasarjoja löytyy Sotkanet -palvelusta: