Koulutustaso

Väestön koulutustaso on noussut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun vuonna 1970 Lapin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon suorittaneita oli 21,6 prosenttia, niin vuoden 2020 lopussa heitä oli jo 75,6 prosenttia. Ero koko maahan on kaventunut vuosittain, ja vuonna 2016 Lapin maakunta ohitti vertailussa koko Suomen keskiarvon. Vuonna 2021 tutkinnon suorittaneiden osuus oli yhden prosenttiyksikön suurempi kuin koko maassa. Keskiasteen (toisen asteen) koulutuksen tutkintoja suorittaneiden osuus on Lapissa korkeampi kuin koko maassa. Lapin eduksi tilanne oli vuonna 2021 kuusi prosenttiyksikköä. Sen sijaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maata matalampi. Vuonna 2021 ero oli -4,9 prosenttiyksikköä. Ero johtuu osaksi Lapin elinkeinorakenteesta.

Lapin elinkeinorakennetta mukaillen Lapin työikäisessä 25-64-vuotiaassa väestössä on kasvatus- ja palvelualojen, maa- ja metsätalouden, tekniikan sekä terveys- ja sosiaalialan koulutuksen saaneita suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Pelkästään yleissivistävän koulutuksen varassa olevia, joita ovat lähinnä vain ylioppilastutkinnon suorittaneet, on Lapissa sen sijaan koko maata vähemmän. Vuonna 2021 työikäisestä 25-64-vuotiaasta väestöstä oli tutkinnon suorittaneita Lapissa 88,4 prosenttia ja koko maassa 86 prosenttia.

Heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka ovat koulutukseltaan pelkän perusasteen koulutuksen (peruskoulu, kansakoulu, keskikoulu) varassa. Lapin maakunnassa koulutusaste on noussut kohisten, ja vuonna 2021 perusasteen varassa olevia oli muuta maata enemmän vain 15-19-vuotiaissa ja 75-vuotiaissa ja vanhemmissa.

Lapissa on lähes kaikissa viisivuotisikäryhmissä pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia miehiä suhteellisesti enemmän kuin naisia. Poikkeuksena olivat 75-vuotiaat ja vanhemmat, jossa ilman tutkintoa olevien miesten osuus oli 2 prosenttiyksikköä naisia matalampi.

Lapin väestön ja työntekijöiden koulutus- ja osaamistaso koulutustasomittareilla tarkasteltuna nousee edelleen vähemmän koulutettujen ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja koulutettujen nuorten tullessa työmarkkinoille. Koulutustason nousu kuitenkin hidastuu jatkossa, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse niin selvästi. Panostusta tarvitaan kuitenkin yhä, vaikka nuorissa ikäluokissa kouluttamattomien määrä onkin enää noin 13 prosenttia. Myös maahanmuuttajien määrän kasvu vaikuttanee vastaisuudessa työikäisen väestön koulutustasoon, ja maahanmuuttajien koulutukseen panostaminen mm. eri opiskelukielten mahdollistamisen avulla vaikuttaa koulutusrakenteen kehittymiseen.

Valtakunnallisissa linjauksissa painotetaan koulutuksen tasa-arvoistamista ja korkeakoulutettujen määrän nostamista. Tavoitteena on luoda Suomesta kansainvälisesti houkutteleva ympäristö, ja tähän tavoitteeseen sitoutuu myös Lapin maakunta Lappi-sopimuksessaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -hankkeessa painotetaan viittä lähtökohtaa, joita noudattamalla myös Lapilla on mahdollisuus pysyä houkuttelevana korkeakoulutuksen keskuksena:

1. Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet
2. Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen
3. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
4. Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena
5. Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö,  Lappi-sopimus