Koulutustaso

Väestön koulutustaso on noussut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun vuonna 1970 Lapin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon suorittaneita oli 21,6 prosenttia, niin vuoden 2017 lopussa heitä oli jo 72,7 prosenttia. Ero koko maahan on kaventunut vuosittain, ja vuonna 2016 Lapin maakunta ohitti vertailussa koko Suomen keskiarvon. Vuonna 2017 tutkinnon suorittaneiden osuus oli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa. Keskiasteen (toisen asteen) koulutuksen tutkintoja suorittaneiden osuus on Lapissa korkeampi kuin koko maassa. Lapin eduksi tilanne oli vuonna 2017 +5,5 prosenttiyksikköä. Sen sijaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maata matalampi. Vuonna 2017 ero oli -4,3 prosenttiyksikköä. Ero johtuu osaksi Lapin elinkeinorakenteesta, ja tässäkin vertailussa Lappi on kuronut eroa umpeen.

Lapin elinkeinorakennetta mukaillen Lapin työikäisessä 25-64-vuotiaassa väestössä on kasvatus- ja palvelualojen, maa- ja metsätalouden, tekniikan sekä terveys- ja sosiaalialan koulutuksen saaneita suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Pelkästään yleissivistävän koulutuksen varassa olevia, joita ovat lähinnä vain ylioppilastutkinnon suorittaneet, on Lapissa sen sijaan koko maata vähemmän. Vuonna 2017 työikäisestä 25-64-vuotiaasta väestöstä oli tutkinnon suorittaneita Lapissa 86,6 prosenttia ja koko maassa 84,3 prosenttia.

Heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka ovat koulutukseltaan pelkän perusasteen koulutuksen (peruskoulu, kansakoulu, keskikoulu) varassa. Lapin maakunnassa koulutusaste on noussut kohisten, ja vuonna 2017 muuta maata enemmän perusasteen varassa olevia oli muuta maata enemmän enää vain 70-vuotiaissa ja vanhemmissa.

Lapissa on lähes kaikissa viisivuotisikäryhmissä pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia miehiä suhteellisesti enemmän kuin naisia. Poikkeuksena olivat 70-vuotiaat ja vanhemmat, jossa ilman tutkintoa olevien miesten osuus oli 2 prosenttiyksikköä naisia matalampi.

Lapin väestön ja työntekijöiden koulutus- ja osaamistaso koulutustasomittareilla tarkasteltuna nousee edelleen vähemmän koulutettujen ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja koulutettujen nuorten tullessa työmarkkinoille. Koulutustason nousu kuitenkin hidastuu jatkossa, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse niin selvästi. Panostusta tarvitaan kuitenkin yhä, vaikka nuorissa ikäluokissa kouluttamattomien määrä onkin enää noin 12-13 prosenttia. Myös maahanmuuttajien määrän kasvu vaikuttanee vastaisuudessa työikäisen väestön koulutustasoon, ja maahanmuuttajien koulutukseen panostaminen mm. eri opiskelukielten mahdollistamisen avulla vaikuttaa koulutusrakenteen kehittymiseen.

Nykyisen hallituksen linjauksissa painotetaan koulutuksen tasa-arvoistamista ja korkeakoulutettujen määrän nostamista. Tavoitteena on luoda Suomesta kansainvälisesti houkutteleva ympäristö, ja tähän tavoitteeseen sitoutuu myös Lapin maakunta Lappi-sopimus -tulevaisuuskatsauksessaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -hankkeessa painotetaan viittä lähtökohtaa, joita noudattamalla myös Lapilla on mahdollisuus pysyä houkuttelevana korkeakoulutuksen keskuksena:

1. Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet
2. Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen
3. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
4. Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena
5. Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö,  Lappi-sopimus