Väestön kehitys
Tältä sivulta löydät tietoa Lapin maakunnan väkiluvun kehityksestä, sekä väestörakenteesta ja sen muutoksista. Ennusteiden avulla saadaan osviittaa myös tulevista muutoksista.
Päivittäjän yhteystiedot
Päivittäjä on Lapin liitto
| Väestön vähentymiskehitys on jatkunut Lapissa viime vuosina muutamia yksittäisiä kuntia lukuun ottamatta.
Väkiluku on pienentynyt Lapissa koko 2000-luvun ajan, ja esimerkiksi vuosina 2010–2018 väki on vähentynyt lähes viidellä tuhannella asukkaalla. Vuoden 2013 jälkeen väheneminen kiihtyi ja kehitys on pysähtynyt vasta viime vuosina. Syntyneiden määrä saavutti pohjan, 1 355 syntynyttä vuonna 2019, mutta on siitä hieman noussut ja vuonna 2021 Lappiin syntyi 1 314 henkilöä. |
Väestörakenne ennen ja nyt
Väestörakennetta voi tarkastella monenlaisten muuttujien näkökulmasta. Maakunnan tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisimpia ovat huoltosuhteen, ikärakenteen ja Lapissa asuvien ulkomaalaisen väestön muutokset, sekä kaikkien kolmen kotimaisen kielen elinvoimaisuus.
Huoltosuhde
Väestöllisen huoltosuhteen kehitys pitkällä aikavälillä kuvaa väestön ikärakennetta vertailulla työikäiset – lapset, nuoret ja eläkeikäiset. Väestöllisen huoltosuhteen nousu tarkoittaa Lapin seutukuntien tapauksessa vanhusväestön osuuden kasvua.
Toisenlaisen kuvan seutukuntien elinkelpoisuudesta tarjoaa taloudellinen huoltosuhde, joka kertoo sen, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on sataa työssäkäyvää kohti. Tämä huoltosuhde on hälyyttävällä tasolla koko maassa, mutta toisin kuin väestöllinen, taloudellinen huoltosuhde ei näytä nousevan samaa tahtia, päin vastoin laskevan. Tämä kielii muun muassa todellisten työurien pidentymisestä ja työttömyysprosentin hienoisesta laskusta viime vuosina. Toinen selittäjä saattaa olla lasten ja nuorten määrän väheneminen, mikä taas tietää ongelmia tulevaisuudessa.
Suorien johtopäätösten vetäminen huoltosuhteista on kuitenkin hätiköityä, sillä niiden taustoilla vaikuttavat monenlaiset mekanismit. Esimerkiksi työssäkäyvän väestön laskentatapa vaikuttaa taloudelliseen huoltosuhteeseen.
Tilastokeskus määrittää tilastoissaan työssäkäyvän seuraavasti: ”Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työ-ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.”
Ikärakenne
Kieli ja kansalaisuus
Yksi Lapin erityispiirteistä on kolme kotimaista kieltä. Saame ja ruotsi ovat kuitenkin selvästi vähemmistökieliä: saamenkielisiä Lapissa oli vuonna 2021 1550 henkeä, eli alle prosentin koko väestöstä, ja ruotsia äidinkielenään puhuvia 458 henkeä. Ylivoimaisesti eniten saamenkielisiä asuu Pohjois-Lapin seutukunnassa, jossa saamenkieliset edustavat n. 6,7 %:a väestöstä.
Vieraiden kielten kirjo Lapissa kasvaa sitä mukaa, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa. Venäjä puolustaa vielä paikkaansa yleisimpänä vieraana kielenä, mutta arabia on kasvattanut tasaisesti osuuttaan 2010 luvun loppupuoliskolla.
Kehitysnäkymiä ja väestöennusteet
Maakunnan väestö sijoittuu tulevaisuudessa pääasiassa keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kylistä elinvoimaisimpia ovat ne, jotka sijaitsevat toimivan asiointimatkan päässä keskuksista ja jotka kykenevät tarjoamaan viihtyisän asuinympäristön.
Jotta Lappi voisi Lappi-sopimuksen tavoitteen mukaisesti kääntää väestökehityksen kasvuun ja huoltosuhteen paranemaan, on syntyvyys ja nettomuutto saatava kasvuun. Tulevien vuosien väestökehitykselle on hyvin suuri merkitys sillä, kuinka vetovoimaiseksi asuinpaikaksi Lappi koetaan. Matkailualan, biotaloussektorin ja kaivostoiminnan kehittyminen liitännäistoimijoineen edellyttää ja tuottaa uutta väestöä Lappiin.
Tilastokeskus laatii tasaisin väliajoin pitkän aikavälin ennusteet väestönkehityksestä. Alle on koottu Lapin väestöä koskevia ennusteita vuodelta 2021.