Kuntien peruspalveluiden saavutettavuus ja laatu

Tältä sivulta löydät tuoreen tiedon Lapin kuntien peruspalveluiden saavutettavuudesta ja laadusta, sekä linkkejä eri virastojen verkkosivuille, hankkeisiin ja suunnitelmiin.

Terveyspalvelut

Pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen Lapissa terveyspalveluiden saavutettavuus ja yhtenäisen laatustandardin saavuttaminen on jatkuva haaste. Jonotusaikojen tilanne perusterveydenhoidossa on Lapin maakunnassa hieman parempi verrattuna koko Suomen tilanteeseen, mutta kokemus hoitoonpääsystä on silti heikompi kuin koko maassa keskimäärin.

Lapin maakunta on tehnyt yhdessä Kainuun sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa sote-peruspalveluiden markkinaselvityksen, josta näkyy selvästi mm. Pohjois- ja Itä-Lapin terveyspalveluiden heikko saatavuus. Tilannetta helpottaa jonkin verran tietoliikenneyhteyksien jatkuva kehitys, minkä myötä etäpalveluiden käyttö on yleistynyt koko pohjoisella yhteistyöalueella.

Kasvatus- ja perheneuvonta sekä varhaiskasvatus

Synnytyksiä Lapissa hoitavat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiriit. Neuvolapalveluja on joka kunnassa, vähintään yhteistyönä naapurikuntien kanssa.

Muun muassa Torniossa on tänä vuonna kokeiltu uutta mallia, jossa neuvolapalvelut tuodaan asiakkaan kotiin. Kokeilun mukaan paitsi saavutettavuus, myös laatu paranee, sillä lapsen tilanteesta saadaan kotioloissa kokonaisvaltaisempi ja todenmukaisempi kuva.

Varhaiskasvatuksen piirissä Lapin maakunnassa oli vuoden 2017 lopussa 67,5 % lapsista. Tässä luvussa on mukana myös osa-aikaisesti hoidon piirissä olevat lapset. Luku on vain hieman pienempi kuin koko maan keskiarvo, ja tekemistä riittää koko maassa.

Perusopetus

Peruskoulun jälkeinen koulutus

Suomen elinkeinorakenteen kehitys edellyttää väestön koulutukselta korkeaa tasoa, ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy aloille, jotka vaativat erityisosaamista. Toisen asteen koulutuksen  sijoittuminen välittömästi perusopetuksen päättymisen jälkeen on tärkeä tekijä syrjäytymisen, pitkäaikaistyöttömyyden ja pitkittyneen pienituloisuuden ehkäisemisessä. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että opinto-ohjauksen saavutettavuus heikkenee merkittävästi peruskoulun päättämisen jälkeen (Ritva Linnakangas & Asko Suikkanen: Varhainen puuttuminen – Mahdollisuus nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä 2004). Tätä nivelvaiheen ohjauksen tehostamista ja jatkamista pohditaan myös opetusministeriön Oppivelvollisuuden laajentaminen -hankkeessa.

Lapin maakunnassa jatko-opintoihin välittömästi päätyneiden osuus on maan keskiarvon tuntumassa, ja tilanne on tämän suhteen positiivinen.

Lukiokoulutuksen osalta yksi kunta erottuu joukosta. Syykin on selvä: Pelkosenniemi on ainoa Lapin kunnista, jossa ei järjestetä lukio-opetusta. Ammatilliseen koulutukseen sen sijaan hakeudutaan ensisijaisesti alan, ei sijainnin mukaan, joten kuntien ammatillisen koulutuksen tarjonnan ja nuorten koulutuksiin hakeutumisen välille ei voida muodostaa yhtä selkeää yhteyttä.

Kulttuuri- ja sivistyspalvelut

Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut vuonna 2018 suunnitelman ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista, jossa on huomioitu väestön yhä jatkuva ikääntyminen ja Lapin erityisolosuhteet muuhun maahan verrattuna. Suunnitelma löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön koti- ja omaishoidon sivuilta:

Saamenkielisten palveluiden saatavuus

Saamea äidinkielenään puhuvien osuus niin Suomen kansalaisista kuin saamelaisistakin vähenee koko ajan, ja etenkin inarin- ja koltansaame ovat uhanalaisessa asemassa. Saamenkielisten peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen onkin yksi tekijä kielten säilymisen edistämistoimissa, unohtamatta saamelaisten perustuslaillista oikeutta saada viranomaispalveluja äidinkielellään. Alla muutamia selvityksiä saamenkielisten palveluiden saatavuudesta ja käyttöasteesta.

Aiheeseen liittyviä linkkejä