Pk-yritysbarometri
Tälle sivulle on koottuna Pk-yritysbarometrin Lapin tuloksia. Kaksi kertaa vuodessa tehtävä Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä sekä antaa suuntaviivoja talouden näkymistä yritysten omien arvioiden perusteella.
Lisätietoja
Lapin yrittäjät,
etunimi.sukunimi(at)yrittajat.fi
Seppo Selmgren,
p. 050 551 1074
Lapin elinvoimakeskus,
etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi
Marja Perälä,
p. 0295 037 050
Finnvera,
etunimi.sukunimi(at)finnvera.fi
Heikki Lähdesmäki,
p. 029 460 2010
Kevään 2026 Pk-yritysbarometri - Lappi
Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet samalla tasolla viime syksyyn verrattuna ja ovat hieman matalampia kuin vuosi sitten. Erityisesti Meri-Lapissa yritysten näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. TKI-toiminta on varovaisessa kasvussa.
Tuore Lapin Pk-yritysbarometri osoittaa, että pk-yrityksillä menee keskimäärin hyvin. Lappiin on onnistuttu rakentamaan useampi tukijalka, jotka kannattelevat, jos näkymät muualla Lapissa tai jollakin toimialalla ovat huonommat. Talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä euroalueen kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin.
Lähes neljännes yrityksistä suunnittelee omistajanvaihdosta lähivuosina
Yli puolet pk-yrityksistä seuraa aktiivisesti yrityksen arvon kehitystä ja lähes neljännes suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan 3–5 vuoden aikana. Onnistuneet omistajanvaihdokset ovat paikkakunnille tärkeitä, koska ne pitävät palvelut ja työpaikat lähellä.
Tekoäly yleistyy pk-yrityksissä – osaamisvaje jarruttaa
Pk-yritysten tekoälyn sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on kiihtynyt. Noin kolmasosa Lapin pk-yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta aiheellisena nyt tai seuraavan vuoden aikana. Vajaa viidennes kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja yli kolmannes satunnaisesti. Tiedon tai osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa. Yrityksissä pohditaan lisäksi tietoturvan vaarantumista sekä tekoälyn käytön eettisyyttä.
Joka viides yritys kertoo sopeuttamistarpeista
Lapin pk-yritykset arvioivat, että henkilökunnan määrässä ei tapahtuisi tulevan vuoden aikana olennaisia muutoksia. Pk-yrityksistä 36 %:lla ei ole akuuttia tarvetta työllistää. Merkittävimmiksi työllistämisen esteiksi tunnistetaan osaavan työvoiman saatavuus, kysynnän riittämättömyys ja epävakaisuus sekä osa-aikaisen työntekijän palkkaamisen vaikeus. Osaavan työvoiman saatavuus nähdään olevan este tai hidaste myös yrityksen kasvulle joka toisessa yrityksessä. Pk-yrityksistä joka viides yritys kertoo sopeuttamistarpeista. Lomautuksia ennakoi noin 30 % yrityksistä ja työaikajärjestelyjä 24 %.
Rahoitustarpeet kohdistuvat investointeihin
Lapin pk-yrityksistä 36 % ilmoitti tarpeesta ulkopuoliselle rahoitukselle viimeisen 12 kuukauden aikana. Rahoituksen saanti on ollut kohtuullista ja maksuvaikeudet ovat vähentyneet. Pk-yrityksistä 18 % aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana ja 57 %:lla ei ole lainaa ollenkaan. Tulevasta rahoitustarpeesta suurin osa kohdistuu edelleen investointeihin, mitkä jäävät pidemmäksi aikaa vahvistamaan ja tuottamaan lisäarvoa alueelle.
Kevään 2026 Pk-yritysbarometrin tulokset
Mikä on Pk-yritysbarometri?
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Pk-yritysbarometriin haastatellaan noin 4 000 – 6 000 yrityksen edustajaa kaikilta päätoimialoilta. Kysely on edustava kokoluokittain, päätoimialoittain ja alueittain.
Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina, joissa tarkastellaan mm. pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.