Hyvinvointiala

Hyvinvointialan toimialaklusterissa ennakoidaan yhteiskunnallisten muutostekijöiden sekä megatrendien ja heikkojen signaalien vaikutusta alaan. Lisäksi tärkeää on muutosten vaikutusten arviointi alan ammattien kehittymiseen.

Toimialan näkymät Lapissa

Lapissa sosiaali- ja terveysalaa pidetään vahvana toimialana ja vahvana työllistäjänä. Alalla tapahtuu sekä rakenteellisia muutoksia että toimintatapojen uudistumista. Palvelurakenteeseen, palvelujen kehittämiseen ja tarjontaan vaikuttavat etenkin väestön ikääntyminen mutta myös asiakkaan valinnanvapaus sekä voimistuva matkailu. Lapissa sosiaali- ja terveysalan tuotanto säilyy ensisijaisesti julkisella taholla. Alueella toimivat pk-yritykset joutuvat kilpailemaan liiketoimintamahdollisuuksistaan kansainvälisten yritysten kanssa. Sosiaali- ja terveysalan johtamiskulttuurissa tapahtuu muutoksia.

  • Vahvuudet

    • Koulutusmahdollisuudet ja koulutusosaaminen ovat hyvällä tasolla
    • PTH-yksikkö tuo esille kentän näkökulman
    • Alalla uskotaan osaamisen säilymiseen nykyisellään
    • Ennakointitiedon merkitys on tiedostettu
    • Lapissa on sitoutuneet toimijat

    (21.2.2013, Hyvinvointialan klusteri)

  • Heikkoudet

    •  Rekrytoinnissa on selviä haasteita
    • Työpaikan tai toimintatavan muutokset ovat haasteellisia työntekijöille
    • Palvelujärjestelmän muutostilasta aiheutuu epävarmuutta
    • Koulutuksella ja käytännön työllä on kohtaantovaikeuksia
    • Ennakointitiedossa on ongelmia

    (21.2.2013, Hyvinvointialan klusteri)

  • Mahdollisuudet

    • Järjestetään koulutusta työvoimapulaan ESR-rahoituksella
    • Tunnistetaan potentiaalit rekrytoitavat henkilöt ja ryhmät
    • Jäsennetään palvelutuotanto uudella, nykyistä laaja-alaisemalla tavalla
    • Tehostetaan osaamistuotantoa
    • Parannetaan ennakointia

    (21.2.2013, Hyvinvointialan klusteri)

  • Uhat

    • Osaamisvajeeseen ei paneuduta
    • Palvelurakenneongelmiin ei saada ratkaisua
    • Osaamistuotanto hiljenee
    • Koulutuksen kohtaanto-ongelma
    • Potentiaali työvoima siirtyy muualle

    (21.2.2013, Hyvinvointialan klusteri)

Toimialan tulevaisuuden haasteet

Hyvinvointialan haasteina on maakunnan väestön ikääntyminen, väestön eriarvoisuuden kasvaminen, työttömyys ja ihmisten syrjäytyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan hoidon tarve lisääntyy. Samanaikaisesti asiakkaiden palveluiden valinnanvapaus kasvaa. Perusterveydenhuollossa hoidetaan entistä vaativampia potilaita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ohjataan yhä vähemmän julkisia varoja.

 

Palvelurakenteissa ja -ketjuissa tulisi painottua avopalveluihin nykyisen laitospainotteisuuden sijaan. Hoitoketjujen pitäisi toimia yli palvelurajojen. Teknologian hyödyntämistä palveluissa tulisi lisätä parantamalla niiden käytön ohjausta, tukea ja rahoitusta.

 

Alan vetovoima edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Haasteina ovat henkilöstön osaamisen ylläpito ja jaksaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, erityisosaajien saatavuus ja työntekijöiden pysyminen alalla sekä työyhteisöjen monikulttuurisuuden lisääntyminen. Erityisesti pienten kuntien ongelmana on osaavan työvoiman saatavuus. Koko alueen haasteena on koulutetun henkilöstön riittävyys.

Toimialan mahdollisuudet

Kuntalaisia ja asiakkaita pitää osallistaa palvelujen suunnitteluun. Esimerkiksi mielekäs virkistys- ja vapaa-ajan toiminta tukee kaikenikäisten ihmisten omatoimisuutta ja väestön itsestään huolehtimista.

Selkeiden palvelurakenteiden ja työnjaon kehittäminen mahdollistaa yhteistyön kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten kanssa sekä on lähtökohta monialaisuudelle ja monitoimijuudelle. Palveluketjut voidaan suunnitella myös yli kunta- ja palvelusektorirajojen. Tässä työssä perusterveydenhuollon yksiköt ovat avaintekijöitä.

Uusien toimintatapojen kehittäminen kytkeytyy hyvinvointiteknologian kehittämiseen ja sen hyödyntämiseen. Teknologia myös monipuolistaa työtä. Työyhteisöjen monikulttuurisuus voidaan nähdä voimavarana etenkin terveysturismille ja organisaatioiden imagon nostolle.

Työllisyysnäkymät

Sosiaali- ja terveydenhuollon työmarkkinanäkymät Lapissa ovat hyvät. Osaajia tarvitaan eri ammattiryhmistä. Alueella on odotettavissa työvoimapula työvoimantarpeen kasvaessa väestön kehityksen ja elinkeinonelämän myönteisen kehityksen myötä.

Toimialan tulevaisuuden osaamisalueita

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvitaan moni- ja yleisosaamista. Erikoisosaaminen keskittyy. Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen ja niihin liittyvä osaaminen tulee varmistaa. Hyvinvointiteknologia edellyttää teknologiaosaamisen vahvistamista. Asiakaslähtöisyys, ammatillinen yhteistyö ja monikulttuurisuus luovat työntekijöille omat osaamisvaateensa. Yrittäjyys, vanhustyö ja lähiesimiestyö perustuvat myös osaamiselle, jonka kehittymiseen tarvitaan koulutusta.

(21.2.2013, Hyvinvointialan klusteri)


Vuosittainen ennakointi

Ennakoinnin toimialaklusterit toteuttavat vuosittain ennakointiharjoitteen, jossa selvitetään toimialan tulevaisuuden näkymiä.

Miten toimiala näyttäisi kehittyvän seuraavan viiden vuoden aikana?

  • Huomio tulee kohdistumaan pitkälle sote-uudistukseen: miten ja millä mallilla se toteutetaan ja miten mahdollistetaan yhdenvertaiset palvelut eri maakunnissa ja maakuntien sisällä
  • Kun kuntien väkimäärä vähenee ja  väestö ikääntyy, on todennäköistä että ikäihmisten palveluja kootaan entistä enemmän yhteen ja keskitetään
  • Lapin kuntarakenteeseen ei näytä tulevan suuria muutoksia ja poliittinen päätöksenteko voi olla jopa tulppana kehitykselle
  • Digitalisaatiota kehitetään ja etäpalveluiden kehittäminen nähdään ilmeisenä ratkaisuna
  • Myös itsehoitomenetelmät kehittyvät  ja niitä kehitetään aktiivisesti hanketoiminnalla
  • Ammattilaisia on alalla suhteellisesti entistä vähemmän, mikä lisää edelleen painetta kustannustehokkuudelle
  • Alalla työskentelevien osaamiselta vaaditaan entistä enemmän ( mm. digi)
  • Palveluiden tehostumiselle on  välttämätöntä organisaatio- ja aluerajat ylittävä erikoisosaamisen  hyödyntäminen  ja yhteistyön tiivistäminen

Mitkä ovat toimialan 3 keskeisintä haastetta/pullonkaulaa seuraavan 5 vuoden aikana?

  1. Yhteistyön ja yhdessä tekemisen kulttuurin ohuus ja  osaamisen puute yhteistyössä
  2. Kokonaistaloudellisuuden / kokonaisvaikutusten hahmottaminen ratkaisujen pohjana on vaikeaa, tietopohja puuttuu monesta asiasta ja vaikuttavuuden mittaamiseen ei välineitä
  3. Alan ja alueen veto – ja pitovoimaisuuden säilyttäminen ja lisääminen osana Lapin elinvoimatyötä.  Sote-alan vetovoimaisuudessa keskeisin pullonkaula on alan työolot

Aiheeseen liittyviä linkkejä