Hyvinvointiala
Hyvinvointialan toimialaklusterissa ennakoidaan yhteiskunnallisten muutostekijöiden sekä megatrendien ja heikkojen signaalien vaikutusta alaan. Lisäksi tärkeää on muutosten vaikutusten arviointi alan ammattien kehittymiseen.
Hyvinvointiala klusterin kokoonpano
-
Kokoonpano
Lapin hyvinvointialue
Leena Karjalainen, puheenjohtaja
Ammattiopisto Lappia
Johanna Antinoja
Lapin ammattikorkeakoulu
Jaana Huovinen
Hannele Kauppila
Marika Kunnari
Heidi Pyyny
Seija Taattola
Lapin ELY-keskus
Tuula Räihä
Jaana Tapalinen
Lapin hyvinvointialue
Paula Alatalo
Rea Karanta
Sanna Kumpu
Jaana Leinonen
Sirkka Olli
Lapin koulutuskuntayhtymä REDU
Leena Ilvesluoto
Taru Kilpelä
Nina Siira-Kuoksa
Milla Vaarala
Lapin liitto
Kaarina Mäcklin
Lapin Sydänpiiri
Salla-Mari Koistinen
Lapin yliopisto
Tarja Kemppainen
Krista Rautio
Merija Timonen, ennakointivastaava
Meri-Lapin työllisyysalue
Juha Simonaho
Peräpohjolan Opisto
Riikka Fisk
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Liisa Irri
Rovala
Mervi Kutuniva, ennakointivastaava
Sari Laatikainen
Henna Palovaara
Rovaseudun työllisyysalue
Mika Mäki-Petäjä
Saamelaisalueen koulutuskeskus
Tiisu-Maria Näkkäläjärvi
Sosiaalialan osaamiskeskus / POSKE
Kaisa Kostamo-Pääkkö
Sovea Oy
Marjaana Klemetti
Tehy
Erja Korteniemi-Poikela
Tunturi-Lappi – Pellon työllisyysalue
Marjut Luttunen
Kokoukset ja muistiot
Tuoreimmat tulevaisuusnostot
- Sosiaalityön esityksestä nosto, esim. että Lapin yliopistosta valmistuneista sosiaalityöntekijöitä valtaosa työllistyy muualle Suomeen. Moniammatillista yhteistyötä tulisi tiivistää / lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
- Osaamisen varmistamiseksi ennakointitieto on tärkeää ja se vaatii myös toimijoilta osaamista.
- Keskusteluissa nousi esiin myös edustajatarve mm. yksityiseltä ja kuntasektorilta.
Toimialan näkymät Lapissa
Lapissa sosiaali- ja terveysala on vahva toimiala ja työllistäjä. Alalla tapahtuu lähivuosina valtakunnallisten sote-uudistuksen myötä sekä rakenteellisia muutoksia että toimintatapojen uudistumista. Palvelurakenteeseen, palvelujen kehittämiseen ja tarjontaan vaikuttavat etenkin väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet sekä voimistuva matkailu. Alueella toimivat pk-yritykset kilpailevat palveluiden tuotannossa kansainvälisten yritysten kanssa.
Sosiaali- ja terveysalan työssä ja kehittämisessä painottuvat asiantuntijuus, moniammatillinen ja moninainen toimijajoukko sekä aikaisempaa yksilöllisemmät ja monimuotoisemmat palvelutarpeet.
Digitaaliset palvelut ovat käytössä ja kehittyvät vahvasti nk hybridipalveluiksi (lähietähoito)
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ saavat tulevaisuudessa enemmän painoarvoa. Työtä tehdään entistä enemmän verkostoissa yli kuntarajojen. Lapissa korostuvat myös kulttuurisensitiiviset palvelut.
-
Vahvuudet
- Koulutusmahdollisuudet ja koulutusosaaminen hyvällä tasolla
- Sote-valmistelun toimielimet tuovat esille sotetoimijoiden näkökulmat
- Ennakointitietoa kerätään ja hyödynnetään suunnittelussa
- Alueellinen yhteistyö on parantunut Covid19-suunnittelun myötä, rakennettu yhdessä varautumissuunitelmia ja toimintamalleja
- Uusia koulutusinnovaatioita hyödynnetään esim. osaamisen arvioinnit, VOO-malli
-
Heikkoudet
- Rekrytoinnissa on vakavia haasteita, alalla pito- ja vetovoimaongelmia
- Tietojärjestelmien kirjavuus
- Koulutuksen ja käytännön kohtaanto parantunut, mutta muuttuva käytännön työ on haastava koulutusjärjestelmälle
- Palvelujärjestelmässä muutoksen luomaa epävarmuutta ja roolien muutosta
- Esihenkilöiden johtamisosaamisessa puutteita
- Väestön kasvava ikääntyminen nostaa kaikkien hyvinvointiopalveluiden tarvetta
-
Mahdollisuudet
- Työn houkuttavuuden kasvattaminen soveltuville ja motivoituneille tekijöille.
- Uudet hybridit palveluiden tuottamismallit, hyödynnetään digitaalisia välineitä, verkostoitumista ja etäosaamista enemmän
- Työolot, työhyvinvointi ja palkkaus kuntoon
- Työuralla etenemisen mahdollisuuksien parantaminen, urakehitysmallit, erikoistuminen jne.
- Johtamisen kehittämisellä nuorien sitouttamiseen, positiivinen ja valmentava johtaminen
- Työperäinen maahanmuutto, työyhteisön valmennus vastaanottamaan eri kulttuurista tuleva työkaveri
- Asiakkaiden osallisuuden lisääminen yhteistyössä ja palveluissa. Esim. voitti-kortit menetelmä
- Hytetu-ennaltaehkäisevän työn ja tulosten merkitys tunnistetaan ja kehittämistyön tarve tunnistetaan
-
Uhat
- Uudet terveysuhat
- Alan koulutuksiin hakeutuminen vähenee
- Alueellinen yhteistyö ei toimi, ei ole yhdenmukaisuutta eikä tasa-arvoa
- Palvelut keskittyvät
- Työvoimapula
- Johtamisen osaaminen ja resurssi vähenee
- Hytetyöhön voi syntyä raja-aita kunnan ja hyvinvointialueen välille, vastuujako heikentyy
Toimialan tulevaisuuden haasteet
Hyvinvointialan haasteina on maakunnan väestön ikääntyminen, väestön eriarvoisuuden kasvaminen, työttömyys ja ihmisten syrjäytyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan hoidon tarve lisääntyy. Samanaikaisesti asiakkaiden palveluiden valinnanvapaus kasvaa. Perusterveydenhuollossa hoidetaan entistä vaativampia potilaita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ohjataan yhä vähemmän julkisia varoja.
Palvelurakenteissa ja -ketjuissa tulisi painottua avopalveluihin nykyisen laitospainotteisuuden sijaan. Hoitoketjujen pitäisi toimia yli palvelurajojen. Teknologian hyödyntämistä palveluissa tulisi lisätä parantamalla niiden käytön ohjausta, tukea ja rahoitusta.
Alan vetovoima edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Haasteina ovat henkilöstön osaamisen ylläpito ja jaksaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, erityisosaajien saatavuus ja työntekijöiden pysyminen alalla sekä työyhteisöjen monikulttuurisuuden lisääntyminen. Erityisesti pienten kuntien ongelmana on osaavan työvoiman saatavuus. Koko alueen haasteena on koulutetun henkilöstön riittävyys.
Toimialan mahdollisuudet
Kuntalaisia ja asiakkaita pitää osallistaa palvelujen suunnitteluun. Esimerkiksi mielekäs virkistys- ja vapaa-ajan toiminta tukee kaikenikäisten ihmisten omatoimisuutta ja väestön itsestään huolehtimista.
Selkeiden palvelurakenteiden ja työnjaon kehittäminen mahdollistaa yhteistyön kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten kanssa sekä on lähtökohta monialaisuudelle ja monitoimijuudelle. Palveluketjut voidaan suunnitella myös yli kunta- ja palvelusektorirajojen. Tässä työssä perusterveydenhuollon yksiköt ovat avaintekijöitä.
Uusien toimintatapojen kehittäminen kytkeytyy hyvinvointiteknologian kehittämiseen ja sen hyödyntämiseen. Teknologia myös monipuolistaa työtä. Työyhteisöjen monikulttuurisuus voidaan nähdä voimavarana etenkin terveysturismille ja organisaatioiden imagon nostolle.
Työllisyysnäkymät
Sosiaali- ja terveydenhuollon työmarkkinanäkymät Lapissa ovat hyvät. Osaajia tarvitaan eri ammattiryhmistä. Alueella on odotettavissa työvoimapula työvoimantarpeen kasvaessa väestön kehityksen ja elinkeinonelämän myönteisen kehityksen myötä.