Hyvinvointiala

• Sosiaalityön esityksestä nosto, esim. että Lapin yliopistosta valmistuneista sosiaalityöntekijöitä valtaosa työllistyy muualle Suomeen. Moniammatillista yhteistyötä tulisi tiivistää / lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
• Osaamisen varmistamiseksi ennakointitieto on tärkeää ja se vaatii myös toimijoilta osaamista.
• Keskusteluissa nousi esiin myös edustajatarve mm. yksityiseltä ja kuntasektorilta.

Lapissa sosiaali- ja terveysala on vahva toimiala ja työllistäjä. Alalla tapahtuu lähivuosina valtakunnallisten sote-uudistuksen myötä sekä rakenteellisia muutoksia että toimintatapojen uudistumista. Palvelurakenteeseen, palvelujen kehittämiseen ja tarjontaan vaikuttavat etenkin väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet sekä voimistuva matkailu. Alueella toimivat pk-yritykset kilpailevat palveluiden tuotannossa kansainvälisten yritysten kanssa.

Sosiaali- ja terveysalan työssä ja kehittämisessä painottuvat asiantuntijuus, moniammatillinen ja moninainen toimijajoukko sekä aikaisempaa yksilöllisemmät ja monimuotoisemmat palvelutarpeet.

Digitaaliset palvelut ovat käytössä ja kehittyvät vahvasti nk hybridipalveluiksi (lähietähoito)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ saavat tulevaisuudessa enemmän painoarvoa. Työtä tehdään entistä enemmän verkostoissa yli kuntarajojen. Lapissa korostuvat myös kulttuurisensitiiviset palvelut.

Hyvinvointialan haasteina on maakunnan väestön ikääntyminen, väestön eriarvoisuuden kasvaminen, työttömyys ja ihmisten syrjäytyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan hoidon tarve lisääntyy. Samanaikaisesti asiakkaiden palveluiden valinnanvapaus kasvaa. Perusterveydenhuollossa hoidetaan entistä vaativampia potilaita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ohjataan yhä vähemmän julkisia varoja.

Palvelurakenteissa ja -ketjuissa tulisi painottua avopalveluihin nykyisen laitospainotteisuuden sijaan. Hoitoketjujen pitäisi toimia yli palvelurajojen. Teknologian hyödyntämistä palveluissa tulisi lisätä parantamalla niiden käytön ohjausta, tukea ja rahoitusta.

Alan vetovoima edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Haasteina ovat henkilöstön osaamisen ylläpito ja jaksaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, erityisosaajien saatavuus ja työntekijöiden pysyminen alalla sekä työyhteisöjen monikulttuurisuuden lisääntyminen. Erityisesti pienten kuntien ongelmana on osaavan työvoiman saatavuus. Koko alueen haasteena on koulutetun henkilöstön riittävyys.

Kuntalaisia ja asiakkaita pitää osallistaa palvelujen suunnitteluun. Esimerkiksi mielekäs virkistys- ja vapaa-ajan toiminta tukee kaikenikäisten ihmisten omatoimisuutta ja väestön itsestään huolehtimista.

Selkeiden palvelurakenteiden ja työnjaon kehittäminen mahdollistaa yhteistyön kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten kanssa sekä on lähtökohta monialaisuudelle ja monitoimijuudelle. Palveluketjut voidaan suunnitella myös yli kunta- ja palvelusektorirajojen. Tässä työssä perusterveydenhuollon yksiköt ovat avaintekijöitä.

Uusien toimintatapojen kehittäminen kytkeytyy hyvinvointiteknologian kehittämiseen ja sen hyödyntämiseen. Teknologia myös monipuolistaa työtä. Työyhteisöjen monikulttuurisuus voidaan nähdä voimavarana etenkin terveysturismille ja organisaatioiden imagon nostolle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työmarkkinanäkymät Lapissa ovat hyvät. Osaajia tarvitaan eri ammattiryhmistä. Alueella on odotettavissa työvoimapula työvoimantarpeen kasvaessa väestön kehityksen ja elinkeinonelämän myönteisen kehityksen myötä.