Energia-ala

Energia-alan toimialaklusteri arvioi toimialan tulevaa kehitystä Lapin alueella ja ennakoi alan työvoima- ja koulutustarpeita. Energiaklusteri tekee yhteistyötä erityisesti teollisuus- ja matkailuklustereiden kanssa.

Toimialan näkymät Lapissa

Lapin sähköverkko on rakennettu pääosin 1960- ja 70-luvuilla. Verkko on tulossa käyttöikänsä päähän ja vaatii siksi huomattavat investoinnit tulevien vuosien aikana. Investointitaso tulee kaikkialla Lapissa nousemaan merkittävästi nykytasosta ja siksi verkon suunnittelu- ja rakentaminen tarvitsevat jatkossa vähintään saman työvoiman kuin tällä hetkellä.

Lapissa energiasektorilla toimijoita ovat mm. kunnalliset kaukolämpö- ja energiayhtiöt, sähkönjakelu- ja myyntiyhtiöt, yksityiset tuotantoyhtiöt, runsaasti energiaa käyttävä teollisuus, energia-alan palveluja tarjoavat yritykset, energia-alan oppilaitokset ja energia-alan viranomaiset ja edunvalvontaorganisaatiot.

Lapin ammattikorkeakoulu on toimialalle mahdollisuus, koska hankkeita löytyy kaikilla aloilla ja osa voidaan tehdä opiskelijatyönä. Aloina ovat mm. energiatekniikka ja luonnonvara-alan bioenergia. Alan työllisyysnäkymät ovat hyvät ja hankkeisiin pyritään aina saamaan opiskelijoita mukaan.

  • Vahvuudet

    • Digitalisaatiota on sovellettu alalla vahvasti.
    • Alan osaaminen kunnossa
    • Tunnistetaan alan todellinen tilanne ja työvoiman tarve, joihin reagoidaan ohjaavalla toiminnalla mm. koulutukseen
    • Alakohtainen koulutus on tasokasta
    • Paikallinen oppilaitos palvelee hyvin alueen yritysten tarpeita

    (3.12.2015, Energia-alan klusteri)

  • Heikkoudet

    • Työvoiman ylitarjonta
    • Osataanko analysoida alan tilanne oikein ja ovatko lähtötiedot riittävän kattavat
    • Poistumat eivät kerro tarpeeksi alan tilanteesta
    • Onko osaajalla riittävä osaaminen
    • Huomioiko opetus yritysten vaatimat muut osaamiset

    (3.12.2015, Energia-alan klusteri)

  • Mahdollisuudet

    • Moniosaaminen
    • Osaamiskartoitusten pohjalta paremmin yritysten tarpeisiin  valmistuvia oppilaita
    • C&Q mahdollisuus laajempaan maakunnalliseen yritysten henkilöstön kehittämiseen
    • Tunnistetut potentiaalit hyödynnetään (mm.yrittäjien sparraus)
    • Uusien toimialojen tunnistaminen (mm. kaivos)
    • Merkittävät hankkeet, joissa maakunnallinen ja valtakunnallinen tuki

    (3.12.2015, Energia-alan klusteri)

  • Uhat

    • Alan yrittäjien loppuminen
    • Osaavat työntekijät vanhenevat eikä osaamista ehditä siirtää
    • Äkilliset muutokset markkinatilanteessa
    • Ei tukea muutoksiin reagoimiseen (mm. muuntokoulutus)
    • Koulutuksen aloituspaikkojen supistuminen
    • Koulututtaminen väärille aloille
    • Ei yhteistä tahtoa

    (3.12.2015, Energia-alan klusteri)

Toimialan tulevaisuuden haasteet

Iso osa kymmenien vuosien aikana rakennetusta sähköverkosta tulee uusia seuraavien viidentoista vuoden aikana. Tämä johtuu paitsi verkoston vanhenemisesta, mutta myös uudesta sähkömarkkinalaista, joka edellyttää sähköverkostolta säävarmuutta. Koko Lapin alueella tuo tarkoittaa yli 100 milj. euron investointeja sähköverkkoon. Isot investoinnit lyhyellä aikataululla nostavat väistämättä asiakkaiden sähkönsiirron hintaa.

Toimialan haasteena etenkin vesi-energian puolella on ikääntyvä henkilöstö. Osaamisen hallinta ja alan kiinnostuksen herättäminen nuorten keskuudessa vaativat panostusta.

Investointihankkeiden lupaprosessien pitkittyminen hankaloittaa toimialan kehittymistä.

Toimialan mahdollisuudet

Lapissa tehdään energia-alalla merkittäviä investointeja, kuten sähköverkon uudistaminen ja voimalaitosten tehonnostot sekä peruskorjaukset.
Arktiset olosuhteet, kuten pitkä talvi, pakkanen, pimeys ja pitkät etäisyydet, haastavat luomaan uusia ratkaisuja toimialalle. Näissä olosuhteissa energiatehokkuudella on myös suuri merkitys.

Työllisyysnäkymät

Sähkön siirron ja jakelun puolella työllisyysnäkymät ovat hyvät, koska tulevat investoinnit tarvitsevat työvoimaa. Sähköverkoston rakentaminen ja kunnossapito vaativat jatkossa laajempaa osaamista tietotekniikan tullessa myös perinteiseksi koetulle sähköverkkoalalle. Tiukentuvat vaatimukset energian tehokkaan käytön suhteen kasvattavat tarvetta erilaisiin konsultointipalveluihin. Energian pientuotannon lisääntyminen tarvitsee alaan perehtynyttä asentajakuntaa.

Ydinvoimalahanke Pyhäjoelle luo työllistymismahdollisuuksia koko Pohjois-Suomelle. Ydinvoimalaa suunnittelevat ja rakentavat tuhannet eri yritykset sekä kymmenet tuhannet eri alojen ammattilaiset. Kun voimalaitos käynistyy, se työllistää suoraan 400-500 henkeä.
Vesivoimaosaajia eläköityy paljon viiden vuoden aikana, ja sähkö- ja koneasentajista tulee kysyntää. Vesivoimaosaamista ei opeteta oppilaitoksissa, vaan alalla oppiminen tapahtuu yrityksessä työntekijältä toiselle perehdyttäen.

Toimialan tulevaisuuden osaamisalueita

Sähköverkkopuolella tarvitaan monialaisia osaajia, esim. asentajissa. Työt ovat vaativia ja kestää pari vuotta ennen kuin uusi työntekijä on “valmis”. Palveluosaamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, sillä työ tapahtuu yhä useammin suoraan asiakkaan luona.

Myös soveltavan tietotekniikan osaaminen on tärkeää. Tietotekniikkaosaaminen tukee myös tiedon hankintaa aina käsillä oleviin projekteihin. Esimerkiksi etäkäyttö eri laitteiden kautta on nykyaikaa ja automaatio korvaa fyysisen paikalla olon.
Vesivoimaosaamista kartutetaan ensisijaisesti työssä oppimalla. Peruskoulutuksen lisäksi tarvitaan perehdyttämistä työn ohessa, mikä tekee osaamisen hallinnasta pitkäjänteistä.

(3.12.2015, Energia-alan klusteri)


Energia-alan ennakointia ja tutkimusta

Energiatehokkuuspäivä 15.2.2016 -materiaali

Aiheeseen liittyviä linkkejä