Energia-ala

Energia-alan toimialaklusteri arvioi toimialan tulevaa kehitystä Lapin alueella ja ennakoi alan työvoima- ja koulutustarpeita. Energiaklusteri tekee yhteistyötä erityisesti teollisuus- ja matkailuklustereiden kanssa.

Toimialan näkymät Lapissa

Lapissa energiasektorilla toimijoita ovat mm. kunnalliset kaukolämpö- ja energiayhtiöt, sähkönjakelu- ja myyntiyhtiöt, yksityiset tuotantoyhtiöt, runsaasti energiaa käyttävä teollisuus, energia-alan erilaisia palveluja tarjoavat yritykset, energia-alan oppilaitokset, viranomaiset ja edunvalvontaorganisaatiot.

Lapin sähköverkko on rakennettu pääosin 1960- ja 70-luvuilla. Sähköverkon laajamittainen uudistaminen on parhaillaan käynnissä ja tulee jatkumaan 2030-luvun puoleen väliin asti. Myös siirtokapasiteettia pohjoisesta etelään tarvitaan lisää.

Tuulivoimarakentaminen jatkuu Lapissa voimakkaana. Vuonna 2020 Lapissa on vireillä 13 tuulivoimahanketta, jotka sisältävät yhteensä yli 200 uutta tuulivoimalaa.

Turpeen käyttö lappilaisessa kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt noin 33–50% viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2018 Energiateollisuus ry:n tilaston mukaan n. 42% Lapin kaukolämmöstä tuotettiin turpeella. Investointeja turpeesta luopumiseen on kiihdyttänyt EU:n päästöoikeuksien voimakas hinnannousu viime vuosina.

Uusien tukimuotojen avulla ollaan siirtymässä öljylämmityksestä uusiutuvan energian ratkaisuihin. Esimerkiksi aurinkojärjestelmien investointikustannukset laskevat vuosittain, jonka seurauksena käyttäjämäärät ovat lisääntyneet niin yrityksissä kuin kotitalouksissa.

Lapissa toimivilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä ammattikorkeakoululla on kattava valikoima energia-alaan liittyvää ammatillista koulutusta:

Oppilaitokset järjestävät lisäksi räätälöityjä koulutuksia yritysten tarpeisiin:

  • Vahvuudet

    • Digitalisaatiota on sovellettu alalla vahvasti.
    • Tunnistetaan alan todellinen tilanne ja työvoiman tarve, joihin reagoidaan mm. ohjaamalla koulutukseen.
    • Alan osaaminen hyvä ja koulutus tasokasta.
    • Paikalliset oppilaitokset palvelevat hyvin alueen yritysten tarpeita
    • Tuulivoiman tuotantokapasiteetti tuplaantunut viimeisen viiden vuoden aikana. Uusiutuvien energiamuotojen osuus Lapissa on jo valmiiksi korkealla tasolla.

    (2.11.2020, Energia-alan klusteri)

  • Heikkoudet

    • Poistumat eivät kerro tarpeeksi alan tilanteesta.
    • Osaajien löytyminen ja sitouttaminen Lapin eri alueille.
    • Huomioiko opetus yritysten vaatimat muut osaamiset.
    • Vanhenevan asuntokannan energiatehokkuus- ja lämmitysratkaisut eivät uudistu riittävällä vauhdilla.
    • Kuntien resurssipulasta johtuen kannattavat energiainvestoinnit jäävät tekemättä.
    • Valtion ohjaamalla energiapolitiikalla hintojen nousu ja sen myötä yrityksien taloudellisen tilanteen kiristyminen.

    (2.11.2020, Energia-alan klusteri)

  • Mahdollisuudet

    • Moniosaaminen.
    • Ennakointityön avullaparemmin yritysten tarpeisiin valmistuvia opiskeljoita.
    • Tunnistetut potentiaalit hyödynnetään (mm.yrittäjien sparraus).
    • Uusien energia-alan toimialojen tunnistaminen, mm. uusiutuvat ja/tai vähäpäästöinen energiantuotanto sekä niihin liittyvän teknologian tuotannon mahdollisuudet.
    • Merkittävät investointihankkeet, joissa maakunnallinen ja valtakunnallinen tuki.
    • Lapin alueen harva asutus ja pitkät ajomatkat, sekä vahva sähköntuotantoverkko mahdollistavat helposti toteutettavan sähköautoilun latauspisteiden kehittämisen ja testauksen PILOT-hankkeena. Myös energian varastointi sähköautojen akustoja hyväksi käyttäen olisi helppoa toteuttaa Lapin alueella (kaksisuuntainen lataus/purku ns PowerWall)

    (2.11.2020, Energia-alan klusteri)

  • Uhat

    • Osaavat työntekijät vanhenevat eikä osaamista ehditä siirtää.
    • Äkilliset muutokset markkinatilanteessa.
    • Ivestointihankkeiden lupaprosessien pitkittyminen.
    • Energiamurroksen aiheuttama rakennemuutos johtaa kasvavaan työttömyyteen sektorilla, jos työvoimantarve ja osaava työvoima ei kohtaa.
    • Tilaaja-tuottajaorganisaatioiden eriyttäminen voi johtaa ongelmiin työn laadussa investoinneissa. Tällöin tehdyt investoinnit eivät välttämättä tule kestämään suunniteltua ajanjaksoa.
    • Osataanko analysoida alan tilanne oikein ja ovatko lähtötiedot riittävän kattavat.
    • Onko osaajalla riittävä osaaminen.

    (2.11.2020, Energia-alan klusteri)

Toimialan tulevaisuuden näkymiä

Lapin tavoitteena on fossiilista polttoaineista luopuminen ja niiden korvaaminen uusiutuvalla energialla. Tavoitteena on löytää vähähiilisiä energiaratkaisuja. Arktiset olosuhteet, kuten pitkä talvi, pakkanen, pimeys ja pitkät etäisyydet, haastavat luomaan uusia ratkaisuja toimialalle. Näissä olosuhteissa energiatehokkuudella on myös suuri merkitys.

Uusiutuvan energian osalta vesivoimalaitoksilla tuotettu sähköenergia on yksi tärkeä energian tuotantomuoto erityisesti säätösähkön tuottajana. Aurinko ja tuulivoima lisääntyvät seuraavan 5 vuoden aikana. Aurinkoenergiajärjestelmien lisääntyminen on voimakkaassa kasvussa eripuolilla maakuntaa. Tuulienergian määrän lisääntymisen seurauksena myös kunnat hyötyvät työllistavan vaikutuksen lisäksi kiinteistöverotuloina. LNG -kaasu vedyntuotannon ohella tulee mahdollisesti olemaan monessa energiajärjestelmässä pääenergiamuoto energiapuun ohella. Myös uudet ei-palamiseen perustuvat energiantuotantomuodot (esim. geolämpö- ja hukkalämmön talteenottoratkaisut) yleistyvät energiantuotannossa. Hybridijärjestelmien merkitys tulee kasvamaan. Kehittyvät talotekniset ratkaisut sekä energiatehokkuusvaatimukset lisäävät jatkossa yhä enemmän myös uusiutuvien energioiden käyttöönottoa asuin- ja toimitilarakentamisessa.

Iso osa kymmenien vuosien aikana rakennetusta sähköverkosta tulee uusia seuraavien viidentoista vuoden aikana. Tämä johtuu paitsi verkoston vanhenemisesta, myös uudesta sähkömarkkinalaista, joka edellyttää sähköverkostolta säävarmuutta. Koko Lapin alueella tämä tarkoittaa yli 100 miljoonan euron investointeja sähköverkkoon. Isot investoinnit lyhyellä aikataululla nostavat väistämättä asiakkaiden sähkönsiirron hintaa. Koulutus, ohjeistus, valvonta ja työn laadun takaaminen tulisi nostaa investoinneissa keskiöön.

Turpeen tuotanto ja käyttö tulee vähenemään Lapissa tulevina vuosina nopeasti. Tämä kehitys tulee johtamaan merkittäviin investointitarpeisiin kaukolämmön tuotantolaitoksissa. Merkittäviä vaikutuksia on myös niihin teollisuusyrityksiin, jotka käyttävät prosesseissaan turvetta sekä turpeen tuotannossa työskenteleviin yrityksiin. Turve tulee suurelta osin korvautumaan puulla. Ensiharvennuskohteiden biomassasta tullaan valmistamaan pellettiä maakunnan omassa pellettitehtaassa samoin yhdyskuntajätteiden esim. pelletöinti energiaraaka-aineeksi lisääntyy. Yhdyskuntajätteistä tullaan valmistamaan biokaasua lietteenpolton lisäksi.

Poltettavasta puusta tulee koko Suomessa pulaa ja on mahdollista, että metsäenergiamarkkinat ovat joitain vuosia sekaisin turpeen nopeasta alasajosta johtuen. Tämä saattaa aiheuttaa polttoainekustannusten kasvua, joka heijastuu lämmön hinnan nousuna asiakkaille.

Kehityksellä tulee olemaan vaikutuksia aluetalouteen turvetuotantoalueilla. Koneyrittäjien liiton arvion mukaan turpeentuotannon työllistämisvaikutus Lapissa on 180 henkilötyövuotta – pääasiassa koneurakoitsijoita sekä logistiikkaketjun toimijoita. Kerrannaisvaikutuksineen työllistävyysvaikutus on arvioitu 332 htv:ksi. Turvetuotannon vähentyessä energiapuun korjuu yms. tulevat työllistämään huomattavan määrän ihmisiä eripuolilla maakuntaa.

Energian varastoiminen maaperään tulee olemaan keskeisessä roolissa puhuttaessa energiatehokkuudesta ja vähähiilisyydestä. Geovarastoinnissa hyödynnetään esim. aurinkoenergiaa ja lämpöpumppuja ts. keväällä ja kesällä lämpö varastoidaan maaperään ja talvella lämpö kulutetaan kaukolämpöverkoissa.

Sähköinen liikenne yleistyy Lapissa. Sähköisen liikenteen kasvu tulee vaatimaan investointeja sähköverkkoon ja latausinfraan. Sähköinen liikenne tulee vaatimaan jollain aikavälillä sähköalan osaajia myös autojen huoltoon ja kunnossapitoon.

Älykkäät digitaaliset ratkaisut ohjaavat energiamallia kysyntäjouston mukaan.

Työllisyysnäkymät

Infrarakentamisessa työllisyysnäkymät ovat hyvät, koska suuret investoinnit tarvitsevat työvoimaa. Infrarakentaminen ja kunnossapito vaativat jatkossa laajempaa osaamista tietotekniikan tullessa myös perinteiseksi koetulle alalle. Tiukentuvat vaatimukset energian tehokkaan käytön suhteen kasvattavat tarvetta erilaisiin konsultointipalveluihin. Verkkoyhtiöt ja verkonrakennusyhtiöt tarvitsevat jatkuvasti työvoimaa suunnitteluun ja rakentamiseen.

Ydinvoimalahanke Pyhäjoelle luo työllistymismahdollisuuksia koko Pohjois-Suomelle. Ydinvoimalaa suunnittelevat ja rakentavat tuhannet eri yritykset sekä kymmenet tuhannet eri alojen ammattilaiset. Kun voimalaitos käynnistyy, se työllistää suoraan 400-500 henkeä.

Vesivoimaosaajia eläköityy paljon lähivuosien aikana, ja sähkö- ja koneasentajista tulee kysyntää. Alalla oppiminen tapahtuu merkittävältä osin yrityksessä työntekijältä toiselle perehdyttäen.

Uuden energiateknologian kysyntä kasvaa kovaa vauhtia. Tämä lisää työvoiman tarvetta ja koulutustarvetta.

Energian pientuotannon lisääntyminen tarvitsee alaan perehtynyttä asentajakuntaa.

Toimialan tulevaisuuden osaamisalueita

Sähköverkkopuolella tarvitaan monialaisia osaajia esimerkiksi asennustehtävissä. Työt ovat vaativia ja kestää pari vuotta ennen kuin uusi työntekijä on valmis itsenäiseen työhön. Palveluosaamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, sillä työ tapahtuu yhä useammin suoraan asiakkaan luona.

Soveltavan tietotekniikan osaaminen on tulevaisuudessa tärkeää. Tietotekniikkaosaaminen tukee myös tiedon hankintaa käsillä oleviin projekteihin. Etäkäyttö eri laitteiden kautta on nykyaikaa ja automaatio korvaa fyysisen paikalla olon.

Osaamisen varmistaminen uusista energiantuotantomuodoista nykyisten rinnalla on tärkeää.

Vesivoimaosaamista kartutetaan ensisijaisesti työelämässä oppimalla. Peruskoulutuksen lisäksi tarvitaan perehdyttämistä työn ohessa, mikä tekee osaamisen hallinnasta pitkäjänteistä.

Tuulivoima-alan osaajia tarvitaan erityisesti kunnossapitoon.

Uudet pientuotantotavat sekä sähkön varastointi ja -tuotantoratkaisut vaativat lisäkoulutusta nykyiselle energia-alan henkilöstölle. Oppilaitosten osalta tarve on jo tunnistettu ja monet uusiutuvat energiamuodot kuuluvat jo opetukseen.

VR-ratkaisut yleistyvät myös energia-alalla ja teollisuudessa.

Kylmäalan osaajista tulee olemaan suuri puute niin ammattityöntekijöiden kuin suunnittelijoiden osalta. Myös lämpöpumppuala tulee työllistämään energia-alan osaajia entistä voimakkaammin myös jatkossakin.

(2.11.2020, Energia-alan klusteri)


Energia-alan ennakointia ja tutkimusta

Energiatehokkuuspäivä 15.2.2016 -materiaali

Aiheeseen liittyviä linkkejä