Rakennusala

Vilkkaan kasvukeskusten asuntorakentamisen vaiheen jälkeen, asuntojen rakentamisen volyymit tippuneet merkittävästi ja kasvukeskusten sijaan täydentävää asuntorakentamista lähinnä tunturikeskuksien läheisyydessä.

Kansainvälisen matkailun kasvu on tuonut tarpeen majoituskapasiteettien nostoon ja etenkin tunturirakentaminen vilkastunut. Matkailun kehittyminen enemmän korkean tason matkailuun on nostanut myös tunturirakentamisen vaatimustasoa. Matkailun kehittyminen enemmän ympärivuotiseen suuntaan, on tuonut useita isompia hotellihankkeita suunnitteluvaiheeseen.

Valtion omistamien kiinteistöjen kehittäminen ja korjaaminen Lapin alueella vilkasta. Toimitilaverkon uudistaminen näiden osalta jatkuu vuosia ja volyymit satoja miljoonia euroja.

Geopoliittinen tilanne maailmassa muuttunut ja Lapin strateginen sijainti on nostanut varautumistarpeita, vilkastuttanut puolustusvoimien investointeja ja niihin liittyvää rakentamista.

Vihreän siirtymän energiainvestointeja erityisesti tuulivoiman osalta on lukuisia. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa merkittävää investointibuumia erilaisiin uusiutuvan energiaan liittyviin hankkeisiin. Varsinaiset investointipäätökset näiltä osin vielä puuttuvat ja Suomi kilpailee investoinneista lähinnä Ruotsin kanssa.

Maanrakennusalan määrä on laskenut kahden edellisen vuoden aikana, mutta v.2024 lopusta lähtien on pientä kasvukehitystä tapahtunut, jonka ennustetaan jatkuvan. Pohjoisessa kasvua tuottavia ovat lentokenttien laajennuksista ja hävittäjähankinnoista johtuvat muutokset, uusien kaivosten avaamiset, sähköverkkojen investoinnit ja toimintavarmuuden parantamiset sekä tuulivoimaan liittyvät rakentamiset. Myös maanteiden päällysteet, tietoliikenneyhteyksien parantamiset sekä vesihuoltoon liittyvät investoinnit luovat työmahdollisuuksia tuleville vuosille.

Valtion väyläinvestointiohjelman v. 2025-2032 panostukset maanteihin, ratoihin ja vesiväyliin luovat Pohjoisen alueelle positiivista virettä ja antavat yrityksille varmuutta ja uskoa tulevaisuuteen.

Yksityinen sektori investoi mm. teollisuushankkeisiin, uusiutuvan energian tuotantoon, datakeskuksiin ja vetylaitoksiin. Pohjoisen alueelta on myös herännyt kiinnostusta Pohjois-Ruotsin suurhankkeisiin, jotka kestänevät vuosia eteenpäin.

Riskeinä infrarakentamisessa ovat maailman politiikan tilanne, joka voi mm. muuttaa raaka-aineiden hintoja ja siten vaikuttaa epäsuorasti myös kone- ja kuljetuskaluston investointeihin. Osaavan työvoiman puute ei tällä hetkellä ole akuutti, mutta tilanne voi muuttua nopeasti, jolloin se rajoittaa yritysten mahdollisuutta tarjota urakoita. Lisäksi yksityiset investoijat voivat muuttaa panostusta Suomen markkinoihin nopeasti ja tehdyt panostukset voivat osoittautua ennenaikaiseksi ja ylimitoitetuiksi.

Toimialalla on kyettävä vastaamaan tulevaisuuden muutoksiin, joita luovat mm. muuttuneet määräykset ja osaavat kuluttajat. Alalla on tiedostettava henkilöstön osaamisvaje ja kouluttautumismotivaatio suhteessa tuleviin osaamistarpeiden muutoksiin.

Alalla työskentelee tällä hetkellä paljon 50-60 -vuotiaita, joiden jäädessä eläkkeelle, haasteena on osaavan työvoiman saanti.  Myös korjausrakentamisen tarpeen kasvaessa on huolehdittava tarpeellisesta määrästä ammattitaitoisia työntekijöitä. Toimialalle on tärkeää houkutella motivoituneita nuoria.

Ketterään toimintaan ja paikalliseen osaamiseen painottuva toimiala tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda lappilaisen rakentamisen brändi, jossa tehdään tervettä rakentamista ammattiylpeydellä.

Uusien rakennustekniikkojen (mm. energiatehokkuus ja materiaalitekniikka) kehittyminen pitää yllä rakennuskannan korjaus- ja uudistuotannon investointeja. Olemassa olevan huonokuntoisen rakennuskannan korjaaminen työllistää pitkiä aikoja. Lisäksi tulevat hankkeet ja esim. kaivokset lisäävät alan työllisyyyttä. Lapin aluekeskusten kasvu luo myös töitä rakentajille.

Toimialan kehittyminen tukee jatkuvaa oppimista ja ammattitaidon kehittämistä. Osaamisen kehittämistä tarvitaan varsinkin korjausrakentamisen puolella. Nuoria on pyritty työllistämään harjoittelujaksoille, jotta turvattaisiin uuden osaavan työvoiman saanti myös tulevaisuudessa.

Toimialan tulevaisuuden osaamisalueena painottuu korjausrakentamisen kehittäminen. Lisäksi energiatehokkuuteen, infra- ja kaivosalan rakentamiseen, linjasaneerauksiin ja kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen tarvitaan osaajia. Tulevaisuuden osaajalla tulisi olla kykyä ymmärtää rakennusfysiikkaa, tuotantotekniikkaa, työturvallisuus- ja talousasioita sekä omata hyvät ihmissuhdevalmiudet. Myös rakennuttajapuolelle tarvitaan asiantuntevia henkilöitä.