Klusteripuheenjohtajat

Klusteripuheenjohtajat ja ennakointivastaavat kokoontuivat Energia-alan klusterin puheenjohtajavuorolla Ammattiopisto Lappian tiloissa Kemissä. Kokouksessa keskusteltiin TKI:stä, Lapin TKI:n pyöreän pöydän toimintamallista, klusterien yhteisestä tapaamisesta keväällä 2025  sekä toimialojen näkymistä. Yhteenvetona kokouksen keskusteluista koottiin tilannekuvaksi seuraava:

• Lapin alueella osa yrityksistä elää tällä hetkellä epävarmuudessa, koska taloustilanteessa on vaihtelua eri alojen kesken. Valtion taloustilanne ja rahoitusleikkaukset näkyvät vahvasti useilla toimialoilla.
• Tulevaisuuskuvat ovat kuitenkin vahvoja, koska muuttuneen maailmantilanteen vuoksi Lapin alue kiinnostaa valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Lisäksi Lapin brändi on lyönyt itseään läpi matkailussa. Energia-alalla, teollisuudessa ja matkailualalla on vahvoja tulevaisuuden näkymiä ja investointisuunnitelmia. Suuret investoinnit vaativat kuitenkin aikaa useita vuosia ja vaativat kärsivällisyyttä.
• Kaikilla aloilla digitaalisuuden kehittyminen on tärkeää mm. pitkien etäisyyksien ja kustannustehokkuuden näkökulmista. Tekoäly vaikuttaa kaikilla toimialoilla, mutta osaamista ja ymmärrystä tarvitaan lisää
• Matkailu vaikuttaa moniin muihin toimialoihin sekä positiivissa asioissa että haasteissa.

Klusteripuheenjohtajat ja ennakointivastaavat kokoontuivat Rakennusalan klusterin puheenjohtajavuorolla Lapin ammattikorkeakoulun tiloissa Rovaniemellä syyskuussa. Kokouksessa keskusteltiin datataloudesta ja tekoälystä sekä toimialojen näkymistä.

Klusteripuheenjohtajia puhututti ja tärkeimpinä nostoina edelleen nähtiin osaavan työvoiman saatavuus ja kansainvälisen rekrytoinnin lisääntyminen sekä työvoiman liikkuvuus. Asuntojen saatavuudella nähdään olevan suuri merkitys alueen veto- ja pitovoimaan. Lapin matkailun positiivinen kehitys ja ympärivuotisuuden kasvaminen on lisännyt asuntojen tarvetta. Osa asunnoista on siirtynyt Airbnb käyttöön, varsinkin Rovaniemellä. Tällä nähdään olevan vaikutuksia myös opiskelijoiden asuntotilanteeseen. Puurakenteiset pienet asuintalot, joiden käyttöä erilaisiin majoitustarkoituksiin on selvitetty kokouksessa esitellyssä Tiny Homes – valmisteluprojektissa, nähtiin Lapille mahdollisuutena vastaamaan osaltaan työntekijöiden asuntopulaan. Eri koulutusalojen vetovoima ja opiskelijatilanne Lapissa on hyvä.

Huoltovarmuus ja toimitusvarmuus sekä turvallisuus ja varautuminen (kyberturvallisuus) vaikuttavat monelle toimialalle. Natoon liittyminen on lisännyt monien toimialojen kysyntää ja sillä nähdään tulevaisuudessa olevan Lapille ja lappilaisille toimijoille iso merkitys ja mahdollisuus.

Datatalous ja tekoäly on jo lappilaisten toimijoiden arkipäiväisessä käytössä. Pitkien välimatkojen Lapissa digitaaliset palvelut ovat merkittävässä roolissa palveluiden tuotannossa mm. hyvinvointialueella ja energia-alalla.

Klusteripuheenjohtajat ja ennakointivastaavat kokoontuivat Matkailualan klusterin isännöimänä Lapin yliopistolla helmikuussa.  Kokouksessa keskusteltiin datataloudesta ja tekoälystä sekä eri toimialojen näkymistä. Alla on tärkeimpiä nostoja eri toimialoilta.

Lapin Matkailu ei ole ainoastaan Lapin vaan koko Suomen valopilkku. Ääriolosuhteet kuten lumi, kylmyys ja pimeys on käännetty markkinavalteiksi vuosikymmenten mittaisella pitkäjänteisellä kehitystyöllä. Nyt siitä kehitystyöstä korjataan satoa, kun Lapin matkailussa on meneillään kaikkien aikojen talvikausi 2023–2024.

Matkailu on toki palvelualana kärsinyt koronaviruksen aiheuttamasta globaalista pysähdyksestä, mutta nyt tilastot osoittavat monella mittareilla jopa parempia lukemia kuin vuonna 2019 ennen koronaa olevana verrokkivuotena koettiin. Matkailun resilienssikyky globaaleihin suhdanteisiin on yleistä mainettaan parempi, koska asiakasryhmät on jaettu useisiin eri asiakaskohderyhmiin ja useisiin eri kohdemaihin. Uutta kapasiteettia kaivataankin useisiin Lapin tunturikeskuksiin, mutta samalla on mainittava, että Lapista löytyy useita paikkakuntia, joissa matkailupotentiaaliin ei ole osattu hyödyntää ja investoitu, joten varsinkin sieltä kasvuvaraa löytyy vielä talvikausiksi vuosiksi eteenpäin.

Muutoin matkailun tuleva kehitystyö tulee suurilta osin suunnata lumettomaan aikaan, jossa kasvuvaraa ja kapasiteettia löytyy. Myös muut toimialat kuten kuljetus, elintarvikeala sekä matkailuun liittyvä rakentaminen ovat matkailun yhteistyössä hyötyjinä tietyillä paikkakunnilla. Haasteet eivät kuitenkaan ole ohitse, sillä lähivuosina matkailuakin haastavat sähköisyyden, vedyn ja tekoälyn myötä tulevat muutokset, joihin on pystyttävä mukautumaan kestävän kehityksen mukaisesti mieluummin proaktiivisesti kuin reaktiiviisesti ” kertoo Lapin matkailuklusterin puheenjohtaja Veli-Matti Hettula.

Maatalouspuolella tietotekniikan ja automaation merkitys nousee. Monipuolistuvalla elintarvikealalla on yhtymäpintoja monille muille toimialoille ja hyvät työllistymismahdollisuudet Lapissa, joten osaaminen ja koulutus ovat avaimet alan tulevaisuuteen ja työllistymiseen. MetsäFibren uusi tehdas tuo imua metsäpuolelle.

Pelialan uusien yritysten syntymismahdollisuuksien lisääminen ja pelialan liiketoiminnan koulutuskokonaisuudet ovat muualla Suomessa Lappia edellä. Lapin alueellinen AV-alan tuotantokannustinjärjestelmä on tärkeätä säilyttää, sillä aluetaloudelliset vaikutukset elokuvien tuotannoissa ovat merkittäviä. Valtakunnallisesti vuonna 2022 av-alalla pilotoitu kasvusopimus tuodaan nyt suomalaiselle tekstiili- ja muotialalle.

Lapin TKI-toimijat ovat pohtineet miten TKI-panostukset suhteessa BKT:een saadaan nostettua maakunnallisesti yhdestä prosentista lähemmän hallituksen asettamaan 4 prosentin tavoitetta.

Lapin kaivosten osalta raaka-aineilla on globaalisti hyvä kysyntä ja viime vuosien investoinnit toimiviin kaivoksiin turvaavat toiminnan pitkälle tulevaisuuteen.

Sahateollisuudessa tilanne on haastava, edelleen ”lähivaloilla mennään”. Teollisuuden tilanne heikentynyt Euroopassa syksyn edetessä. Vientikysyntä jatkuu heikkona loppuvuoden, seuraavat vähintään puoli vuotta tulevat olemaan vaikeita.

Hallitusohjelmassa on merkittäviä energiapainotteita (Puhtaan energia Suomi). Myös omavaraisuus, toiminta- ja huoltovarmuus korostuvat kansallisessa energiakeskustelussa. Yhteiskunta sähköistyy kovaa vauhtia, erityisesti liikenne. Energiaratkaisuja etsittäessä esillä olevia teemoja ovat mm. lämmön – ja sähkönvarastot, vedyn tuotanto ja varastointi, pienydinvoimalat, pumppuvoima ja sääriippuvaan tuotantoon sopeutuminen.

Teknologiateollisuuden tilauskertymä oli puolestaan erittäin heikko kolmannella vuosineljänneksellä. Suurimman toimialan, kone- ja metallituoteteollisuuden, euromääräinen tilauskertymä on ollut poikkeuksellisen huono.

Asuntorakentamisessa voimakas kysynnän pysähtyminen johtuen kasvaneista rakentamiskustannuksista ja rahoituskustannuksista sekä yleisestä inflaatiosta eli kustannustasojen noususta. Elvyttävinä toimina julkisten investointien varmistaminen, Ara-tuotannon kasvattaminen ja korjausrakentamisen tukeminen. Lapissa kuitenkin useita julkisia hankkeita; puolustushallinnon investoinnit, Senaatin kiinteistöt, kuntien investointeja, kaupan ja matkailualan investointeja. Vuonna 2024 kilpailu hankkeista ennätys tiukkaa, toimijoita kilpailutuksissa Lapin alueen ulkopuoleltakin.

Luovien alojen klusteri isännöi puheenjohtajien ja ennakointivastaavien yhteistä kokousta syyskuussa Rovaniemellä Y-Northin tiloissa. Yhdeksi teemaksi alustuksissa ja keskusteluissa nousikin luovien alojen merkittävyys ja osaajien hyödyntämismahdollisuudet eri toimialojen kehittämisessä mm. virtuaalitodellisuudessa ja audiovisuaalisessa osaamisessa sekä palvelumuotoilussa.

Pohjoisen alueen investointeja ja investointipotentiaalia koskeva selvitys herätti paljon keskustelua Lapin kehittämisen tarpeista. Pohjoismainen yhteistyö nähtiin tarpeelliseksi työvoiman saatavuushaasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi edunvalvontaa tulisi tehdä päättäjien suuntaan, jos halutaan saada ratkaisuja mm. useita Lapin alueita vaivaavaan asuntopulaan. Keskustelua käytiin Lapin mahdollisuuksista erikoistua ja viestimisestä siitä, missä täällä Lapissa ollaan parhaita. Lapista puuttuu selkeä struktuuri ja innovaatiopolitiikka sekä vahva TKI-intensiteetti, joita on tärkeää kehittää. Syksyllä käynnistyvä TKI pyöreä pöytä onkin askel tätä kohti. Lapin kehittäminen linkittyy vahvasti lappilaiseen ennakointityöhön ja yhteiseen tulevaisuuden tekemiseen.

Klusteripuheenjohtajia puhututtivat edelleen työvoiman saatavuuden haasteet eri toimialoilla, joihin ratkaisuja etsitään eri keinoin, mm. oppilaitosyhteistyöllä sekä viestinnän kautta, ja kokouksessa jaettiinkin vinkeillä eri aloilla käytetyistä toimintatavoista. Nykyinen markkinatilanne nähtiin haastavaksi monelle toimialalle, vaikka esimerkiksi matkailuun on odotettavissa huippusesonkia ja kaivosteollisuuteen on merkittäviä hankkeita suunnitteilla. Omavaraisuus ja huoltovarmuus -teema oli nostettu keskusteluun useissa klustereissa, ja aiheen merkitys oli realisoitunut useilla toimialoilla kriisien aikana mm. materiaalien ja komponenttien saatavuudessa.

Puheenjohtajat päättivät kokouksessaan myös ensi vuonna käsiteltävästä yhteisestä teemasta, joka on datatalous ja tekoäly. Seuraavalla kerralla koollekutsujana on matkailuklusteri.

Klusteripuheenjohtajat ja ennakointivastaavat kokoontuivat 10.2.2023 luonnonvaraklusterin koolle kutsumana Ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa.

Työvoiman saatavuus nähtiin kaikkien toimialojen ja toimijoiden yhteiseksi haasteeksi nyt ja tulevaisuudessa. Työvoiman saatavuus kytkeytyy vahvasti myös omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Työvoimakapeikot muodostavat huoltovarmuusriskin.

Osaajatarpeet on nähtävä isona kuvana kattaen koko Suomen ja naapurimaiden pohjoisosien työvoimatarpeet, jotka edellyttävät yhteisiä ponnistuksia kansainvälisessä osaajamarkkinoinnissa. Toisaalta tarvitaan lappilaista yhdessä tekemistä ja viestintää Lapin työmahdollisuuksista ja Lapista asuinpaikkana. Osaajamarkkinoinnin kohderyhmien määrittelyssä yritykset ovat tärkeässä osassa. Tarvitaan myös konkreettisia tekoja asuntopulan ratkaisemiseksi.

Klusteripuheenjohtajat haastoivat lappilaiset yrittäjät ammattien ja työmahdollisuuksien markkinointiin ja tutuksi tekemiseen sekä tarjoamaan harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia. Lisäksi nähtiin tarve lisätä yritysten valmiuksia hyödyntää oppilaitosten ja TE-palvelujen välineitä osaamisen kehittämisessä rekrytoinnin tukena.

Lapin alueen toimijat ovat tarttuneet yhdessä työvoiman saatavuushaasteeseen laatimalla toimenpidesuunnitelman osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi. Toimenpidesuunnitelman ryhmien – kohtaanto, osaaminen, veto-/pitovoima/infra – toiminta ja toimeenpano käynnistyvät maaliskuun aikana.

Helmikuun kokouksessa huoltovarmuuteen, ennakointiin ja omavaraisuuteen puheenjohtajia ja ennakointivastaavia perehdytti johtava varautumisasiantuntija Ville Anttila Huoltovarmuuskeskuksesta. Huoltovarmuuskeskuksen alueellista ja toimialatoiminnasta lisätietoa täältä

Huoltovarmuus on koko yhteiskunnan kattava toimintamalli, jota rakentavat viranomaiset, kansalaiset ja elinkeinoelämä. Omavaraisuudella varmistetaan toiminnan jatkuvuus myös häiriötilanteessa. Kansalaisen 72 tunnin varautumisvalmiuden lisäksi on tärkeää tarkastella, millainen on yrityksen 72 tuntia. Omavaraisuus ja huoltovarmuus liittyy aluekehittämiseen, alueen elinvoimaan ja kytkeytyy myös työvoiman saatavuushaasteeseen.

Omavaraisuus-teemaan palataan syyskuussa, jolloin tuodaan keskusteluun, millaisia näkökulmia klustereiden kokouksissa on noussut esille teemaan liittyen.