Luovat alat

• Lapin luovien alojen verkosto koostuu monipuolisesta, laaja-alaisesta ja korkeasta osaamisesta.
• Luoville aloille on tärkeää rakentaa yhteistä identiteettiä Lapissa.
• Luovien alojen osaamista voi hyödyntää Lapin hyvinvointialueen toiminnassa.
• Luovilla aloilla omavaraisuus tarkoittaa sitä, onko Lapin alueella tarpeeksi omaa osaamista ja resursseja mm. erilaisten tapahtumien toteuttamiseen.

Yleisesti

Lapissa luovat alat näyttäytyvät monipuolisena kokonaisuutena, joka koostuu monista eri taiteen-, kulttuurin- ja luovan alan osaamissektoreista. Kenttä on kokonaisuudessaan leveä mutta yksittäisiltä sektoreiltaan monin paikoin kapea. Osaltaan luovien alojen vahvaa pohjaa rakentaa luovan alan ammatillinen koulutus, jota tarjotaan Lapissa toiselta asteelta aina tohtorikoulutukseen asti.

Lapin luovien alojen suhdannenäkymät tulevaisuudelle ovat kaksijakoiset. Nykyisessä yhteiskunnassa on yhä enemmän kysyntää esimerkiksi luovaan osaamiseen perustuvalle kehittämisosaamiselle sekä monistettavien ja koettavien sisältöjen toteuttamiselle ja jakamiselle. Myös filmiteollisuuden osalta Lappi on kiinnostava kohde erityisesti lokaatioiden näkökulmasta, ja tapahtumien osalta yhä spesifimmät kohderyhmät ovat valmiita hakeutumaan mielenkiintoisten ja persoonallisten tilaisuuksien äärelle yhä kauemmas. TKI-toiminnan osalta maakunnassa on tehty vuosia hyvää työtä ja siellä on myös potentiaalia luovan osaamisen hyödyntämiselle ja skaalaamiselle.

Haasteen luovien alojen kehittymiselle Lapissa luo markkinan paikoittainen pienuus sekä ekosysteemimäisen alueellisen toimintakulttuurin ja -struktuurin puute. Osaajia koulutetaan mutta heidän työllistymisensä ja asettuminen Lappiin on monin paikoin hyvin haastavaa. Uusia luovan alan yrityksiä syntyy suhteellisen vähän ja lappilaisten organisaatioiden halu sekä kyvykkyys palkata luovan alan osaajia on hyvin rajallinen. Elokuvateollisuuden osalta yksi haaste on kannustinjärjestelmän puutteet, mikä estää pitkäjänteisen tuotantojen houkuttelun sekä isojen tuotantojen saamisen pohjoiseen. Johtuen myös paikallisten toimijoiden pienuudesta Lappiin tulee usein ulkopuolisia toimijoita, jotka eivät syystä tai toisesta näe järkeväksi hyödyntää paikallista osaamista projektien läpiviennissä.

Luovilla aloilla Lapissa tapahtuu hyviä ja mielenkiintoisia asioita ja potentiaalia kehittymiselle on mutta töitä riittää sen skaalaamisessa suuremmaksi, niiltä osin kuin se koetaan mielekkääksi ja järkeväksi. Yhteisen tahtotilan kirkastamiseksi ja yhteisten tekojen toteuttamiseksi tarvitaan päämäärätietoisuutta sekä resursseja.

Tarkemmin aloittain

Palvelumuotoilun osalta Lapin yliopisto vastaa vahvasti palvelumuotoilijoiden kouluttamisesta ja laajentaa myös palvelumuotoilun maisteriohjelmaa kansainvälisemmäksi kokonaisuudeksi. Yliopistossa syntyy myös palvelumuotoiluun liittyvää ajantasaista tutkimustietoa. Lapissa julkinen sektori hyödyntää palvelumuotoilua erityisesti kehityshankkeissa yhä enemmän mutta työtä strategisen tason muotoiluosaamisen hyödyntämisessä vielä on. Palvelumuotoilun parissa työskentelee muutama yritys Lapissa, joiden koko on yhdestä henkilöstä muutamiin henkilöihin. Palvelumuotoiluosaamiselle on yhä enemmän kysyntää sekä julkisten, että yksityisten palveluiden kehittämisessä. Matkailualalla on palvelumuotoilua hyödynnetty monissa eri yhteyksissä ja potentiaalia hyödyntämiselle on jatkossa yhä enemmän. Palvelumuotoilua on hyödynnetty myös tapahtumien kehittämisessä, ja senkaltaisen yhteistyön vahvistamisessa on paljon mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia on digitalisaation ja palvelumuotoilun vahvemmassa synergisessä yhteistyössä.

Laajemmin luova ja taiteellinen osaaminen on tunnistettu tulevaisuuden työelämän avaintekijäksi. Useilla aloilla kamppaillaan työn muutoksen kanssa ja luovien alojen visiointi, suunnittelu ja kehittämisosaaminen ovat nousseet kiinnostuksen kohteeksi laajasti ja monialaisesti. Esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla taideperustaisen toiminnan vaikuttavuus on jo vuosia tunnistettu osaksi positiivisen hyvinvoinnin tukea. Kulttuurihyvinvointi on mainittu Lappisopimuksessa ja useiden kuntien strategioissa, mutta toistaiseksi rakenteet ovat aiheen ympärillä vielä heikot. Myös organisaatiomuutoksissa yhteistyö taiteilijoiden kanssa on antanut suuntamerkkejä monialaisen yhteistyön innovatiivisesta ja uusia mahdollisuuksia rakentavasta työelämän tulevaisuudesta. Lapissa uusien alojen yhteistyön rakentuminen vaatii huomattavasti aktiivisempaa kehittämisotetta koko maakunnan tasolla. Etätoteutukset ja -työt antavat myös luovien alojen osaajille uusia paikkariippumattomia työllistymismahdollisuuksia.

Rovaniemen pelikehitystoiminta on vielä melko pientä verrattuna moniin Suomen suuriin kaupunkeihin, mutta kaupunki ja sen ympäristö tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet pelien kehittämiseen pelikoulutuksen ja erittäin aktiivisen ydinpiirin kautta. Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto järjestävät yhteistyössä joka vuotiset kesäpeliopinnot ja näiden päälle on muita peliopintoja. Alueelta osallistutaan paikallisten toimijoiden toimesta Global Game Jam tapahtumaan ja alueella on aktiivinen IGDA Hub (IGDA = International Game Developer Assosiation). Lapin ammattikorkeakoulun Frostbit-kehityslaboratorio käyttää peliteknologiaa hyödykseen toiminnoissaan. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on pelejä sivuavaa tutkimusta, hanketoimintaa sekä opetusta.

Kuntien tehtäviä kulttuuritoiminnan järjestämisessä määrittää laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Kuntien kulttuuripalvelut tarjoavat kuntalaisille matalan kynnyksen monipuolista ja saavutettavaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoiminnan järjestämistehtävässä kunnan tulee edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä; luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa.

Suomalainen kuntakenttä on parhaillaan murroksessa, jossa hyvinvointialueuudistus haastaa kuntien voimavaroja palveluiden tuottajana. Lapin kuntien ja erityisesti pienten kuntien kulttuurin toimialan viranhaltijoiden haasteena palvelutuotannossa ovat monialaiset vastuualueet, yhdistelmätoimien rajalliset resurssit sekä maakunnan pitkät välimatkat. Kuntien kulttuuritoimien vähäisten resurssien haasteeseen pyritään vastaamaan verkostomaisella toiminnalla sekä kuntien sisäisillä ja lähialuekumppanuuksilla. Kulttuuriverkostot ovat kunnille tärkeitä vertaistuen, hyvien käytäntöjen jakamisen, osaamisen kehittämisen ja yhteistoiminnan paikkoja.

Luovien alojen haasteena Lapissa on tulevaisuudessa yhteisen maakunnallisen vision puute sekä yhteisen tekemisen matala taso. Lapin maakunnan sisäiset markkinat ovat hyvin pienet, joten ostajat täytyy löytää maakunnan ulkopuolelta. Tämä vaatii systemaattista työtä. Ilman maakunnan avaintoimijoiden vahvaa sitoutumista alan kehittämiseen, luovan kentän potentiaalia ei voida aidosti realisoida.

Haasteena on Lapin oppilaitoksista valmistuvien osaajien muutto pois maakunnasta töiden ja arvostuksen perässä. Jos luovan alan osaajia, taiteen ja kulttuurin ammattilaisten osaamista ei tunnisteta ja tunnusteta, osaajavuoto jatkuu myös tulevaisuudessa.

Lapin oppilaitoksissa on huomioitava, että opiskelijoilla ei lähtökohtaisesti teetetä ilmaisia työharjoitteluja. Yrityksiä ja organisaatioita on tuettava tunnistamaan luovan alan ammatillinen arvo. Pienellä talousalueella ilmainen opiskelijatyö korvaa toistuvasti maksullisen ammattilaisen tekemän työn ja näin oppilaitosyhteistyö pahimmillaan jarruttaa alojen taloudellista kehittymistä.

Tulevaisuudessa palvelumuotoilun hyödyntämisen tarve kasvaa, ja Lapin yliopiston kouluttaessa osaajia, antaa se mahdollisuuden uusien toimijoiden syntymiseen ja nykyisten toimijoiden markkinaosuuksien kasvattamiseen.

Lappi kiinnostaa filmilokaatioina sekä tapahtumien ja tarinoiden kohteena. Tätä olisi mahdollisuus hyödyntää vielä systemaattisemmin.

Pelialalla on Lapissa osaamista ja sen vahvistamisessa ja kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia. Myös laajemmin luovien tekijöiden sekä digitaalisten raja-aintojen osaajien välisessä yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia.

Luovan alan kenttä on hyvin laaja; se voi ulottua eri teollisuuden aloista yksittäiseen kuvataitelijaan asti. Avoimia työpaikkoja on vähän, koska luovien alojen ammateissa työsuhteita solmitaan tyypillisesti verkostojen kautta. Työsuhteet ovat usein projekti- ja pätkätöitä. Töitä tehdään usein myös erilaisten avustusten, tukien, apurahojen sekä yrittäjyyden kautta. Tietyillä luovan työn aloilla esim. viestinnässä, mainonnassa, media-alalla, palvelumuotoilussa ja ohjelmistopalveluissa työllisyysnäkymät ovat paremmat. Mutta esimerkiksi taidealalla toiminta on yrittäjämäisempää ja työllistyminen haastavampaa, joten oman osaamisen tunnistaminen korostuu.

Oman osaamisen tuotteistaminen, markkinointi ja kaupallistaminen vaativat osaamista. Nämä taidot ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Oman osaamisen tunnistaminen ja sen tuotteistaminen sekä verkostoituminen myös oman alan ulkopuolelle lisäävät työllistymismahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa luovien alojen osaamista tullaan hyödyntämään entistä enemmän kaikilla toimialoilla. Myös digitalisaation kehittyminen parantaa alan työllisyysnäkymiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön kokoama Luovan talouden tiekartta tarkastelee liiketoiminnan kehittymisen näkökulmasta kolmen keskeisen luovaa osaamista hyödyntävän toimintaympäristön kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia. Nämä liiketoimintaympäristöt ovat:

1. monistettavat sisällöt,
2. luova osaaminen asiakkaalle lisäarvoa tuottavana palveluna sekä
3. tapahtumat ja uniikit tuotteet, jotka laajennettuna luovan talouden ulkopuolelle kaikkiin elämyksiin kattavat koko tapahtuma-alan toiminnan.

Luovan talouden tiekartasssa korostuvat seuraavat käytännön toimenpiteet:

• Ekosysteemien ja verkostojen tunnistaminen ja arvoketjumuutokset
• Erilaiset osaamispuutteet
• Yrityksille suunnatut kehittämispalvelut
• Kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyvät toimenpiteet
• Arviointimenetelmät ja mittarit

Toimialan tulevaisuuden osaamisalueena painottuu laaja-alaisesti ja sektorirajat ylittäen työelämän kehittäminen. Luovat alat rakentavat saman aikaisesti substanssiosaamiseen keskittyvää taloutta (esim. peliala, media-ala, esittävä taide, kuvataide), uusia monialaisia yhteistyömalleja (esim. kulttuurihyvinvointi, kaupunkisuunnittelu) ja voivat olla vahvana kumppanina kehittämis- ja asiantuntijatyössä (esim. organisaatiotaiteilijuus, palvelumuotoilu). Tulevaisuuden osaajalla tulisi olla kykyä ymmärtää osaamistaan laaja-alaisesti, hyvät yhteistyö- ja viestintätaidot, vahva substanssiosaaminen luovalta alalta ja työnkuvassaan tarpeeksi tilaa luovalle ajattelulle.