Ennakoinnin pikakurssi -videosarja

Tervetuloa tähän ensimmäiseen ennakoinnin pikakurssi videoon, aiheena johdatus ennakointiin.

Minun nimeni on Antti Rajala ja toimin koulutussuunnitelijana Lapin liitossa, ESR –rahoitteisessa Tulevaisuus Lapista – Ennakointi uudessa maakunnassa –hankkeessa.

Tässä videossa tarkoitus on siis käsitellä seuraavan laisia asioita: Miksi on tärkeä tutkia tulevaisuutta? Mitä tulevaisuuksien tutkiminen oikeastaan on? Miksi tasapainon löytäminen faktan ja arvauksen osalta on tärkeää? Ja miten ennakoinnilla voidaan käsitellä erilaisia ihanne- ja kauhutiloja.

Ensiksi kuitenkin muutamalla sanalla tästä meidän Tulevaisuus Lapista -hankkeesta. Hankkeella vahvistetaan maakunnan kykyä, osaamista ja tietopohjaa toimia ennakoiden ja ennakoida. Lapin tulevaisuuksien ennakoinnilla tuetaan uuden maakunnan menestystä suuntaamalla koulutusta ja aluekehittämistä sekä uudistamalla johtamista. Hankkeessa luodaan uudelle maakunnalle jatkuvan ennakoinnin toimintatapa, toteutetaan ennakoinnin käytännönläheistä koulutusta, tuotetaan ennakointitietoa ja uudistetaan ennakoinnin yhteinen tietoalusta Lapin luotsi vastaamaan uuden maakunnan tarpeisiin.

Sitten itse tämän webinaarin asiaan. Miksi siis on tärkeä tutkia tulevaisuutta? Ensinäkin jos asiaa ajattelee strategisen ennakoinnin näkökulmasta, voidaan tulevaisuustietoisuutta käyttää pohjana strategian luonnille. Tällöin strategiaprosessi pystyy paremmin huomioimaan tulevaisuuden toimintaympäristön ja hahmottamaan muun muassa liiketoiminnan uhkia ja erilaisia mahdollisuuksia. Toisaalta ennakointia voidaan käyttää strategian täydentämisessä, jolloin olemassa olevaa strategiaa tarkastellaan tulevaisuuden toimintaympäristön näkökulmasta. Tällöin voidaan arvioida minkälaisia korjauksia strategisiin linjauksiin tarvitaan, uuden opitun toimintaympäristön puitteissa.

Tulevaisuuden ennakointiin liittyy läheisesti epävarmuuden vähentäminen, eli erilaisten mahdollisuuksien ja uhkien kartoittaminen. Organisaation kannalta positiivisen seurauksen aiheuttavat trendit auttavat hahmottamaan kasvumahdollisuuksia, kun taas negatiiviset trendit kertovat tulevaisuuden esteistä, ja täten auttavan hahmottamaan niiden voittamista, välttämistä, tai negatiivisen vaikutuksen vähentämistä.

Kahteen edellä mainittuun liittyy myös läheisesti trenditietoisuus, sillä erilaiset tulevaisuuden trendit voivat helposti vaikuttaa toimialojen yli. Toisten toimialojen vaikutusta oman organisaation toimintaan ei usein tiedosteta, jolloin myös niiden tarjoamat mahdollisuudet ja uhat jäävät huomioimatta. Esimerkiksi virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää matkailussa, jossa tavanomaisesti koko ydinajatus on fyysisesti matkustaa johonkin paikkaan.

Ennakoinnista on usein sellainen käsitys, että tulevaisuuksien tarkastelussa eletään pää pilvissä. Jos kuitenkin katsotaan menneisyyteen, niin näin on aina ajateltu. Esimerkiksi hevosia on käytetty matkustamiseen tuhansien vuosien ajan ja niitä pidetty itsestäänselvyytenä. Nykyajan katukuvasta niitä on kuitenkin vaikea löytää ja se näyttää hyvin erilaiselta. Mistä tiedetään mikä on vallitseva liikkumismuoto esimerkiksi seuraavan sadan vuoden päästä, tai edes parinkymmen vuoden päästä?

Jos ajatellaan matkapuhelimen keksimistä, on se ollut iso harppaus lankapuhelimesta. Joka jo itsessään on ollut merkittävä kommunikaatioon liittyvä innovaatio. Tänä päivänä kännykät ovat itsestäänselvyyksiä ja mahdollistavat kommunikaation lisäksi myös monia muita nykyajan perustoimintoja. Silti usein unohtuu, että esimerkiksi Android -käyttöjärjestelmä on vain yksitoista vuotta vanha keksintö. Minkälaista kommunikaatio on seuraavan yhdentoista vuoden päästä?

Näissä kummassakin tapauksessa innovaatiot ovat olleet mahdollisia siis vasta kun joku on ymmärtänyt kuvitella tulevaisuuden mahdollisuuksia.

No mitä sitten oikeastaan tulevaisuuksien tutkiminen on. Perinteisen käsityksen mukaan tulevaisuutta ajatellaan jonkinlaisena selvyytenä. Ajatus on että on olemassa yksi toteutuva tulevaisuus.

Todellisuudessa on kuitenkin selkeämpää puhua mahdollisista TULEVAISUUKSISTA, jolloin tulevaisuuden vaihtoehtoja on olemassa useampia.

Näillä vaihtoehdoilla taas on useampia pienempiä muuttujia, jotka vaikuttavat tulevaisuuden muodostumiseen. Tulevaisuutta ei siis vielä ole olemassa, vaan se luodaan erilaisten tekijöiden vuorovaikutuksen suhteena.

Mitä monipuolisemmin tulevaisuuksia halutaan tarkastella, sitä monimutkaisemmaksi tarkastelu käy. Ja joskus tulevaisuuden ennakointi saattaa näyttää näinkin monimutkaiselta, joissa jokainen piste on mahdollinen tulevaisuuden suunta.

Se miten itse näen tulevaisuuden ennakoinnin muodostuvan, on tasapainottelua faktan, arvauksen, sekä henkilön oman perspektiivin välillä.

Fakta on sellaista tietoa, joka perustuu asiantuntijuuteen, aiemmin kerättyyn tietoon raporttien, erilaisten julkaisujen, tai vuosien varrella kertyneen kokemuksen muodossa.

Arvaus taas on oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, eli erilaista ihanne ja kauhukuvien luontia.

Perspektiivi tässä yhteydessä taas tarkoittaa tulevaisuutta tarkastelevan henkilön kulttuurin, uskomusten, sekä erilaisten kasvuympäristöjen sanelemaa ajatusmaailmaa. Henkilön oma perspektiivi asioihin vaikuttaa siis, vaikka kyseessä olisi faktasidonnainenkin tieto.

Liiallinen faktasidonnaisuus aiheuttaa kuitenkin sen, että ei huomioida tutkittavan kohteen ulkopuolisia tekijöitä. Kuten aikaisemmin jo mainitsin, voidaan esimerkiksi rajallisesti pysyä oman toimialan sisällä.

Faktoilla on siis vaarana asettua oman mukavuusalueen ympärille, eli sen oman asiantuntijuuden kuplan sisälle.

Jos taas tulevaisuus perustuu pelkästään arvailuun, niin se näyttää helposti utopistiselta. Tällöin vaarana on ajautua liiaksi mielikuvitusmaailmaan ja liian kauas todellisuudesta.

Tasapainon saavuttamisen kannalta on siis oleellista tarkastella erilaisia toimintaympäristöjä ja erilaisia mielipiteitä. Tarkastelemalla esimerkiksi eri toimialaa, voidaan saada yllättäviä vinkkejä myös oman toimialan tulevaisuuteen. Myös organisaation sisällä kannattaa harjoittaa erilaisten mielipiteiden hyödyntämistä. Asiasisällöstä riippuen voidaan tarkastella, vaikka talouden tai henkilöhallinnon näkökulmaa. Tai liittää johdon näkökulmaan myös työntekijän näkökulmaa.

Lopulta on siis tärkeä tasapainotella faktatieto ja arvaus, sekä huomioida tarkastelijan perspektiivi. Hyvässä tulevaisuuden ennakoinnissa tarvitaan tasapainoa näiden kolmen tekijän välillä.

Tulevaisuuksien tutkimisessa mahdollisuudet ja uhat asetetaan usein toivottuihin ja vähin toivottuihin tulevaisuuden suuntiin.

Organisaatioilla on usein tapana kuvata erilaisia ihannetiloja, jolloin tulevaisuudesta saattaa välittyä liian positiivinen sävy. Tämän vuoksi on tärkeä kuvata myös erilaisia uhkakuvia, eli dystopiota. Näissä uhkakuvissa kuvataan pahinta mahdollista tulevaisuuden suuntaan, jolloin annetaan parempi mahdollisuus reagoida ikäviin tilanteisiin.

Ihannekuvat, eli utopiakuvat taas motivoivat jonkin halutun tulevaisuuden saavuttamisessa. Ne antavat kuvaa siitä, mitä mahdollisuuksia tulevaisuus voi pitää sisällään ja auttavat valmistautumaan niihin nopeammin.

Yksi syy sille, miksi on tärkeä tarkastella sekä haluttua että vähiten haluttua, on todellisuuden asettuminen johonkin näiden kahden välimaastosta. Harvoin juuri toivottu tai vähiten toivottu tilanne toteutuu sellaisenaan, vaan tulevaisuus löytyy yleensä näiden kahden väliltä.

Ennakoinnissa lopulta ei ole tärkeintä, miten lähellä tehty ennuste on todellisuudessa. Paljon tärkeämpää on ennakoinnin aikana syntyvä tieto toimintaympäristöstä, trendeistä, sekä erilaisista mahdollisuuksista ja uhista.

Tässä kaikki tältä erää ja palataan asiaan tulevaisuuksissa.

Tervetuloa ennakoinnin pikakurssi videosarjan toiseen tallenteeseen, jonka aiheena ovat ennakoinnin käsitteet. Tämä tallenne on osa ennakoinnin pikakurssi videosarjaa, jonka tarkoituksena on avata ja selkeyttää ennakoinnin peruskäsitteitä. Videosarjan tallenteet ovat noin 10–20 minuutin pituisia ja käsittelevät omia teemojaan. Myös videosarjan ensimmäinen osa – johdatus ennakointiin – on katsottavissa Lapin luotsi -ennakointisivustolta.

Ja minun nimeni on Antti Rajala ja toimin ennakoinnin koulutussuunnitelijana Lapin liitossa, ESR –rahoitteisessa Tulevaisuus Lapista – Ennakointi uudessa maakunnassa –hankkeessa.

Tämän videon aiheena ovat siis ennakoinnin käsitteet. Ensin avataan megatrendien ja trendien käsitteitä, jonka jälkeen siirrytään heikkoihin signaaleihin.  Heikoista signaaleista siirrymme villeihin kortteihin ja lopuksi käsittelemme mustia joutsenia ja mustia elefantteja.

Aloitetaan megatrendien ja trendien käsitteistä. Megatrendit ovat suurempia, pidemmän aikavälin ilmiöitä, jotka usein ovat yleisesti tiedostettuja. Trendit taas ovat joustavampia ilmiöitä, jota kohtaan saattaa olla enemmän ristiriitoja.

Megatrendeillä ja trendeillä ei välttämättä ole suoraa yhteyttä, mutta megatrendi voi käytännössä vaikuttaa trendin syntyyn. Ajatellaan megatrendinä, vaikka ilmastonmuutosta, ja siihen liittyvinä trendeinä ilmastoaktivismia, sähköautojen yleistymistä, tai vaikka etäteknologiaa. Ilmastonmuutos isona megatrendinä vaikuttaa näiden kolmen trendin yleistymiseen. Esimerkiksi ilmasto-olojen muutos lisää ilmastoaktivismia ja huolta ympäristön kestävyydestä.

Toisaalta esimerkiksi etäteknologian kehitys saattaa ottaa vaikutteita ilmastonmuutoksesta, esimerkiksi vähentämällä matkustamista eri paikkojen välillä. Toisaalta etäteknologiaan liittyy myös digitalisaation megatrendi, joka kuvaa yleistä teknologista kehitystä digitaaliseen suuntaan.

Megatrendi on siis pysyvämpi ja yleisesti hyväksytty tulevaisuuden kehityssuunta. Tästä esimerkkinä digitaliaatio, jonka kehitys on pidempiaikaista ja siihen liittyy monia erilaisia teknologioita. On myös yleisesti tiedostettua, että digitaalisuus ja siihen liittyvät ilmiöt kehittyvät yhä vahvasti ja niistä puhutaan paljon.

Trendi taas on pienempi, joustavampi ilmiö, jonka tarkastelu saattaa aiheuttaa ristiriitoja. Ajatellaan esimerkiksi virtuaalitodellisuutta ja sen erilaisia käyttötarkoituksia.  Tällä hetkellä virtuaalitodellisuus on trendikästä, mutta se ei vielä ole oikeastaan kokenut valtavirtaistumista. Teknologia on toisaalta vielä kallista, mutta myös graafisesti monesti alkutekijöissään.

Käyttötarkoituksen osalta voidaan ajatella, vaikka matkailualaa, jossa virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää esimerkiksi matkailua tukevana palveluna, mutta toisaalta myös matkailua korvaavana palveluna – liittyen osittain myös aiemmin käsiteltyyn ilmastonmuutoksen megatrendiin. Matkailuun tukea tuovana teknologiana virtuaalitodellisuus on varmasti enemmän hyväksyttävissä, kun sitä mahdollisesti alueelta pois vievänä.

Heikot signaalit, eli englanniksi weak signals ovat muutoksesta viitteitä antavia tekijöitä. Käsitteenä sana heikko ei tarkoita tulevaisuudessa olevaa heikkoa tai negatiivista tilannetta, vaan sillä kuvataan heikosti näkyvää johtolankaa tulevaisuuden suunnasta. Heikko signaali ei usein tarkasteluhetkellä vaikuta merkittävältä, mutta ajan saatossa se muuttuu merkittäväksi.

Esimerkiksi Amerikan asuntokuplan ja talouskriisin suhteen oli olemassa useita varoitusmerkkejä, joita ei yleisesti tiedostettu.

Villit kortit taas ovat yllättäviä tilanteita, joilla on taipumus sekoittaa aiempia ennusteita. Villeillä korteilla ei ole historia – vaan ne ovat uusia, kuin tyhjästä tulevia – odottamattomia tilanteita.

Esimerkiksi Amerikan syyskuun terrori-isku on esimerkki villistä kortista, joka on muuttanut varmasti muuttanut Amerikan aiempaa kehityssuuntaa merkittävästi.

Käsitteellä mustat joutsenet, kuvataan epätodennäköistä ja odottamatonta tilannetta, joka on vaikutukseltaan suuri. Mustat joutsenet ovat usein luonteeltaan sellaisia, ettei muutosta tarkkaileva pysty tunnistamaan muutokseen vaikuttavia tekijöitä, kuin vasta varsinaisen ilmiön tapahtumaisen jälkeen. Kun ilmiö vihdoin tapahtuu, aletaan siitä vasta silloin huomata erilaisia viitteitä.

Esimerkiksi positiivinen musta joutsen on ollut Internetin nousu. Tutkijat, jotka neljäkymmentä vuotta sitten testasivat ensimmäistä koneiden välistä yhteyttä, eivät varmasti osanneet odottaa minkälainen vaikutus Internetillä on nykymaailmassa.

Musta elefantti taas on merkittävä ja todennäköinen tilanne, jota ei kuitenkaan osata huomioida. Termillä kuvataan tilannetta, jossa kehityskulku on odotettavissa, mutta sitä ei syystä tai toisesta haluta tiedostaa.

Ajankohtainen esimerkki mustasta elefantista on Britannian EU ero. Vaikka Brexit äänestys järjestettiin, ei osattu ennakoida todellista mahdollisuutta siihen, että äänestys todella toteutuisi. Toisaalta vastaavasti Lapin näkökulmasta mustana elefanttia voisi pitää esimerkiksi Lapin työvoimapulaa.

Sitten vielä johtopäätökset tästä tallenteesta.

Kun johtopäätöksenä katsoo kaikkia edellä esitettyjä määritelmiä, huomaa nopeasti, että erottelu kaikkien termien välillä ei ole niin yksiselitteinen, kun voisi kuvitella. Esitetyt esimerkit saattavat helposti istua myös muihin esitettyihin termeihin, esimerkiksi Amerikan terrori-iskun voi helposti lukea myös mustaksi joutseneksi. Tai vastaavasti Internetin nousun villiksi kortiksi.

Käsitteet on hyvä tunnistaa, mutta niihin ei pidä tarttua liian tarkasti. Tärkeämpää onkin huomioida tulevaisuuden kannalta yleisesti tiedostetut – isot ja pienemmät kehityskulut, sekä – erilaiset yllättävät tilanteet.

Tästä kaikki tältä erää ja palataan asiaan tulevaisuuksissa.

Tervetuloa ennakoinnin pikakurssi videosarjan kolmanteen tallenteeseen, jonka aiheena on toimintaympäristön kartoitus.

Tämä tallenne on osa ennakoinnin pikakurssi videosarjaa, jonka tarkoituksena on avata ja selkeyttää ennakoinnin peruskäsitteitä. Videosarjan tallenteet ovat noin 10–20 minuutin pituisia ja käsittelevät omia teemojaan. Videosarjan kaksi ensimmäistä osaa – johdatus ennakointiin ja ennakoinnin käsitteitä – ovat katsottavissa Lapin luotsi -ennakointisivustolta.

Ja minun nimeni on Antti Rajala ja toimin ennakoinnin koulutussuunnitelijana Lapin liitossa, ESR –rahoitteisessa Tulevaisuus Lapista – Ennakointi uudessa maakunnassa –hankkeessa.

Tässä tallenteessa käsitellään siis toimintaympäristön kartoittamista ennakoinnin näkökulmasta. Asiaan johdatellaan lyhyesti kertomalla toimintaympäristöjen erilaisuudesta ja oman mukavuusalueen yli menemisestä. Sen jälkeen käydään läpi muutamia hyödyllisiä lähteitä toimintaympäristön kartoittamiseen liittyen. Tämän jälkeen tarkastellaan esimerkkinä PESTE-analyysiä ennakoinnin näkökulmasta. Ja lopuksi pohditaan toimintaympäristön täydentämisen tärkeyttä.

Johdatuksena aiheeseen haluan muistuttaa, jo aiemmalta videolta olevaa teemaa. Oman toimintaympäristön tuntemuksesta saa paljon irti ja organisaatioiden sisällä on usein paljon hiljaista tietoa, joka on käännettävissä tulkittavaan muotoon esimerkiksi haastattelemalla oman organisaation henkilöstöä. Toki myös henkilön itsensä vuosien varrella keräämä tieto toimialasta on tärkeää.

Erilaiset toimialaraportit, strategiat, ja julkaisut auttavat hahmottamaan laajemmin koko toimialan ympäristöä.

Ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että myös muilla toimialoilla oleva tieto saattaa tulevaisuudessa olla sellaista, joka vaikuttaa myös oman toimialan ympäristöön. Esimerkiksi yritys joka tuottaa matkailupalveluita Lapissa, voi tuntea hyvin ihmisten matkailutottumukset, mutta yritykselle voi olla hyödyllistä tietää myös esimerkiksi matkailutapaan liittyvistä asioista, kuten vaikka sähkölentokoneiden tai raideliikenteen kehityskulusta.

Netti on täynnä erilaisia paikkoja, joista voidaan saada ilmaiseksi toimintaympäristön kartoittamiseen liittyen hyödyllistä tietoa. Yksi sellainen on vuosittain Suomen työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemat valtakunnalliset toimialaraportit, jotka pyrkivät kertomaan eri toimialojen nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisee vuosittain listauksen megatrendeistä. Ladattavat tai fyysisesti tilattavat megatrendikortit ovat myös hyvä tapa selailla erilaisia globaaleja tulevaisuuden suuntia.

Lapin maakunnan, uudistettu Lapin luotsi -ennakointisivusto on myös hyvä ennakointitiedon tietolähde.  Luotsissa löytyy muun muassa erilaista maakunnallista tilastotietoa, tulevaisuuden skenaarioita, sekä ennakoinnin toimialaklusterien tuottamaa aineistoa.

Lisäksi erilaiset maakunnalliset tai muut strategiat voivat olla hyviä mahdollisuuksia hahmottaa tulevaisuudessa häämöttäviä trendejä, mahdollisuuksia, tai uhkia.

Ei pidä unohtaa myöskään jo edellä mainittua, oman organisaation sisällä olevaa tietoa. Toimintaympäristöön liittyvää tietoa voidaan jalostaa vaikka haastatteluiden muodossa, jolloin tieto tulee henkilöstön oman osaamisen pohjalta.

Luonnollisesti mitä enemmän erilaisia tietolähteitä käyttää, sitä laajempi kuva toimialan tulevaisuudesta saadaan.

PESTE -analyysi itsessään on hyvin tunnettu menetelmä. Tarkastelun siirtäminen ja keskittyminen kauemmas tulevaisuuteen kuitenkin tuo sille uuden ulottuvuuden.

Lyhenne PESTE tulee sanoista poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, sekä ekologiset ympäristöt. Menetelmän tarkoituksena on tasapuolisesti tarkastella erilaisia ympäristöjä. Usein ilman työkalua voidaan helposti keskittyä sellaisiin tekijöihin, jotka itse koetaan vahvana tai vaikka työn tai opintojen puolesta niihin on vain käytetty enemmän aikaa. Henkilö saattaa esimerkiksi keksiä kymmeniä sosiaaliseen ympäristöön liittyviä asioita, mutta ei näe ollenkaan esimerkiksi poliittisia tekijöitä. PESTE -analyysi auttaakin tasapainottamaan toimintaympäristön tarkastelua.

PESTE -analyysin variaatioita on myös useita ja yksi tapa onkin laajentaa PESTE:ä lisäämänä perään vielä lakiin liittyvä ympäristö. Monilla aloilla lakiin liittyvä ympäristö kuitenkin tulee esiin myös poliittisessa ympäristössä, jonka vuoksi sen erillistä tarkastelua ei aina tarvita. Jos se kuitenkin on tärkeä osa juuri sinun toimintaympäristöäsi, ota se ihmeessä mukaan tarkasteluun.

PESTE -analyysillä voidaan siis tarkastella nykytietoon liittyvää tietoa toimintaympäristöstä. Laajennettuna tulevaisuusnäkökulmaan voidaan näitä nykytietoon pohjautuvia tekijöitä tarkastella esimerkiksi 10 tai 20 vuoden päähän, jolloin mietitään siis mitä tuolloin voisi tapahtua, mikä voisi olla erilailla, ja minkälaisia mahdollisuuksia tulevaisuus voisi tuoda tullessaan.

Usein ajatuksena voi olla, että koottu tulevaisuuden ennuste pysyy samana oletettuun hetkeen asti. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole, vaan tulevaisuus muuttuu sitä mukaan, mitä enemmän tietoa siitä saadaan. Ei voida ajatella että esimerkiksi 10 vuoden päähän tähtäävä ennuste on enää samanlainen 5 vuoden päästä. Vuonna 2000 tehty ennuste vuoteen 2010 tai vuoteen 2020 on siis rinnastettavissa siihen, miten maailma nähdään juuri vuonna 2000.

Materiaalissa olevassa kuviossa on esitelty erilaisia teknologian kehityskulkuja. Kuvio on esimerkki siitä, kuinka toimintaympäristö on muuttunut vuoden 2000 ja 2020 välillä. Ensimmäinen kamerapuhelin on tullut markkinoille vuonan 2002, YouTube vuonna 2005, ja Skype vuonna 2003. Verrattuna taas 90-luvun teknologiaan, ovat nämä teknologiat olleet mullistavia.

Ensimmäinen Android puhelin on tullut kymmenisen vuotta sitten vuonna 2008, ensimmäinen kaupallinen Virgin Galacticin avaruussatama vuonna 2011, elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistopalvelu Netflixing tulo Suomeen vuonna 2012, sekä Boston Dynamicsin Atlas robotin kehittäminen vuonna 2013.

Vuosikymmenen loppupuolella taas Occulus Rift virtuaalilasien kehittämienn vuonna 2016, Space X uudelleen laukaistavan Falcon Heavy raketin kehittäminen vuonna 2018, sekä Huawein Mate X taitettavalla näytöllä varustetun puhelimen julkaisu vuonna 2019.

Tämän videon laatimishetkellä vielä tulevaisuudessa häämöttävä Airbussin Vahanan odotettu julkaisuhetki on vuonna 2020. Vahanaa voisi kuvailla drone teknologialla toimivaksi lentäväksi autoksi.

Jos ajatellaan vaikka matkapuhelimen kehityskulkua vuodesta 2002 ensimmäisestä kameralla varustetusta puhelimesta kohti nykyhetken älypuhelinta, on vajaa kahdenkymmen vuoden kehitys ollut valtava. Ja teknologia on vain yksi ympäristön tekijä. Myös poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, sekä ekologiset ympäristöt ovat muuttuneet merkittävästi kahdenkymmenen vuoden aikana.

Pystyttiinkö vuonna 2000 todella ennustamaan todenmukaisesti, miltä maailma näyttää vuonna 2010 tai vuonna 2020. Tuskin pystyttiin. Tämä saattaa unohtua esimerkiksi strategisessa ajattelussa. Juuri siksi tulevaisuuden ennustetta onkin tärkeä täydentää tietyin aikavälein, jotta saadaan päivitettyä muuttunut toimintaympäristö.

Tästä kaikki tältä erää ja palataan asiaan tulevaisuuksissa.