Matkailu
Matkailun toimialaklusterissa rakennetaan yhteistyötä muiden toimialojen kanssa ja etsitään yhteisiä tavoitteita rajapinnoilta.
Klusteri keskittyy matkailun ydinliiketoiminnan kehittämiseen ja ennakointiin: liikenne, majoitus, ravitsemus, ohjelma- ja tukipalvelut.
Toimialan näkymät Lapissa
Matkailun kasvuvauhti Lapissa on nopeampi kuin muulla maassa keskimäärin, joka johtuu pitkäjänteisestä ja laaja-alaisesta matkailun kehittämisestä 1980-luvulta lähtien. Kehitysnäkymät ovat hyvät ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden määrän odotetaan jatkavan kasvuaan. Visit Finlandin teettämien tutkimuksien perusteella määriteltiin kuusi merkittävää asiakaskohderyhmää, joiden päämääränä on eri asiakassegmenttien parempi ymmärtäminen ja niiden odotuksiin vastaaminen.
Matkailuala varautuu tulevaisuuteen investoimalla voimakkaasti ja lisäämällä erityisesti elämyksellistä majoituskapasiteettia. Matkailusesonkien vaihtelua pyritään tasoittamaan ympärivuotiseksi toiminnaksi kehittämällä ja markkinoimalla kesä- ja syyskautta.
Toimialan tulevaisuuden haasteet
Matkailualan haasteena on ammattitaitoisen työvoiman (myös osa-aikainen ja sesonkityö) saaminen Lappiin ja alan vetovoiman (koulutus, työ) hiipuminen. Matkailualan koulutuksen tulee vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin, ja alan imagoa tulee nostaa. Myös asuntopula ja osittain myös päivähoitopaikkojen rajallinen kapasiteetti ovat matkailualueilla työvoiman saatavuutta rajoittavia tekijöitä.
Lapin matkailun seuraava kehittämistavoite on ympärivuotisen matkailun kasvattaminen, erityisesti kesän ja syksyn osalta. Tämä vaatii tuotekehitystä, huolellista segmentointia ja panostuksia kansainväliseen markkinointiin (myös imago). Ratkaisevassa roolissa on myös Lapin saavutettavuus, erityisesti lentoyhteyksien osalta.
Nopea kasvuvaihe on herättänyt huolta matkailun mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Kestävän ja vastuullisen matkailun kehittäminen vaatii konkreettisia ja koordinoituja toimenpiteitä, joilla turvataan kestävä ja pitkäjänteinen kasvu. Tähän liittyy mm. joukkoliikenteen parantamista, infrastruktuurin ja reitistöjen kehittämistä, sekä matkailun kulttuuristen ja sosiaalisten vaikutusten hallintaa. Myös matkailijaviipymän pidentäminen ja laajentaminen matkailualueita ympäröiviin alueisiin ja kyliin laajentaisi matkailua kestävän kehityksen mukaisella tavalla. Maailman puhtain ilma ja sen ympäristössä kasvavat luonnon raaka-aineet antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden huomioida lähiruoka nykyistä paremmin matkailijoiden lautasilla.
Lapin matkailun on pystyttävä erottautumaan kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Sitä edesauttaa Lapin matkailupalvelujen yhteismarkkinointi ja -myynti. Alan ympärivuotisuuden parantaminen vaatii yhteen hiileen puhaltamista, toimijoiden sitoutumista ja kesäsesongin kehittymistä.
Lisäksi matkailijoiden kasvavat vaatimukset yksilöllisistä matkailupalveluista tuovat palvelujen toteuttamiseen lisää haasteita.
Matkailualan työyhteisö on entistä monikulttuurisempi ja osaan yrityksistä kaivataan jatkajia yrittäjien eläköityessä.
Toimialan mahdollisuudet
Lapin luonnonympäristö luo erinomaiset mahdollisuudet matkailualan kehittymiselle myös lumettomalla ajalla.
Arktisuuteen liittyviä erityispiirteitä voidaan hyödyntää matkailupalvelujen sisältöinä. Lisäksi tulee huomioida palvelujen ja tuotteiden korkea ja tasainen laatu.
Lapin matkailun päämarkkinat löytyvät edelleen Euroopasta. Lapin yhteistyö Pohjois-Ruotsin ja Pohjois- Norjan kanssa on tuottanut uuden Arctic Europe -matkailualueen, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet markkinoida matkailua ympärivuotisesti erityisesti Aasian kasvaville markkinoille.
Matkailualan digitaalisuus etenee suurin harppauksin ja uudet toimijat tarjoavat entistä helpompia vaihtoehtoja saada tuotteet digitaaliseen myyntiin. Yritysten osaamisen tasoa on kuitenkin vielä nostettava, jotta digitaalisuus saadaan kunnolla hyödynnettyä. Alueellisella ja kansallisella tasolla digitaalinen myynti edellyttää myös verkostoitumista ja tuoteinventaarien luomista. Suomen matkailun digitiekartta tarjoaa kehittämisen suuntaviivat.
Työllisyysnäkymät
Nopea kasvu on aiheuttanut matkailualalle työvoimapulan. Osaavaa työvoimaa rekrytoidaan ulkomailta ja keskeistä onkin käynnistää matkailualalla englanninkielistä 2. asteen koulutusta. Vuokratyövoiman määrä kasvaa, mikä aiheuttaa työvoiman vaihtuvuutta ja osaamispääoman menetyksiä.
Haasteita alalle työllistymiseen tuo työn sesonkiluonteisuus, alhainen palkkataso ja alan heikko arvostus. Positiivisia vaikutuksia alan työllistävyyteen tulevaisuudessa on alan kasvulla ja sesonkien laajentumisella. Lisäksi avoimia työpaikkoja lisäävät nykyisten työntekijöiden ja yrittäjien eläköityminen.
Toimialan tulevaisuuden osaamisalueita
Matkailualan työnkuva on monialainen, jolloin työntekijän on oltava joustava ja osattava entistä useampia työtehtäviä. Myös monipuolinen kielitaito ja kulttuuriosaaminen ovat tärkeitä uusien kansainvälisten markkinoiden kasvaessa.
Tulevaisuuden osaamisalueita tulisi selvittää tarkemmin yhteistyössä yrittäjien ja toimijoiden kanssa. Tällöin tarpeet tulisi paremmin huomioitua koulutuksessa yli alojen ja rajojen. Tulevaisuudessa korostuukin työn muotoilu, jolloin työntekijän näkökulmasta etsitään toimivia ratkaisuja muun muassa työn sesonkiluonteisuuteen, etätyöhön, osa-aikaisuuteen liittyviin haasteisiin.
(27.4.2022, Matkailuklusteri)